Arvostelussa Samsung Galaxy Note 4

Galaxy S5:n floppaaminen on harmillinen asia korealaisyhtiölle, mutta löytyy siitä jotain hyvääkin: markkinoiden ravistelun seurauksena Samsung on havainnut, että älypuhelimista on tullut koruja, joita mieluusti esitellään kanssaihmisille ja käytetään status-symboleina.

Galaxy-mallistoon on “aina” liittynyt negatiivissävytteinen mielikuva “ämpärimuovista” valmistetuista puhelimista. S5:n jälkeen Samsungin laitteiden mutoilua uudistettiin ja markkinoille on alkanut tulla puhelimia, joiden rungon materiaali alkaa vastata Galaxyiden hintatasoakin.

Galaxy Note 4 on esimerkki tällaisesta premium-materiaaleja korostavasta designsuunnasta, jonka Samsung otti käyttöön näyttävästi Galaxy Alphan myötä. Vanha “krominen” muovikehys on heitetty pihalle ja tilalle on tullut oikeasta metallista valmistettu kehys, jonka reunat on viistetty iPhone 5:n tyyliin vinoon. Uurteet saavat puhelimen tuntumaan kalikkamaiselta ja “kirveellä veistetyltä”. Käytännöllisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että kalikkamaisuuden ansiosta puhelimeen saa varman otteen (toisin kuin iPhone 6 Plussan tapauksessa).

Metallireunus on maalattu samalla värillä kuin puhelimen takakuori ja metallinkiiltoa näkyy vain uurteiden kohdalla. Maalin pysyvyys mietityttää hieman, mutta ainakaan testijakson aikana värityksen kanssa ei tullut ongelmia.

Totaalista irtiottoa vanhasta ei ole kuitenkaan tehty, sillä etupuolelta Galaxy Noten tunnistaa helposti edelleen Samsungiksi ja takapuolellakin käytetään nahkatekstuurilla koristeltua kovaa muovia (teko-ommelkuviosta on sentään luovuttu). Kuori on irrotettavaa sorttia, mikä yleensä tarkoittaa väljyyttä rungon ja kuoren välillä. Galaxy Note 4:n kohdalla mielikuva ei pidä paikkansa, kuori napsahtaa jämäkästi kiinni puhelimeen.

Note 4:ssä on myös 2,5-ulotteinen näyttölasi, eli näytön päällä oleva lasi kaarevoituu puhelimen reunoja kohti. Kaarevoituminen on kuitenkin niin maltillista, ettei sitä huomaa tai edes tunne normaalissa käytössä.

Äänenvoimakkuusnäppäimet on sijoitettu sopivasti vasemmalle kyljelle etusormen ulottuville ja lukitusnäppäin oikealle kyljelle peukaloa varten. Moto X -tyylisesti muotoilusta pohjasta löytyy microUSB 2.0 -portti (ei siis enää micro USB 3.0:aa, kuten Note 3:ssa) ja S Pen -kynän paikka.

S Pen

Note 4:n esittelytilaisuudessa tikun nokkaan nostettiin uudistuneen designin lisäksi puhelimen ohjaamiseen tarkoitettu S Pen -kynä, joka tunnistaa Samsungin mukaan nyt kaksinkertaisesti erilaisia painetasoja (yht. 2048 kpl). Se miten tämä näkyy käytännössä, jäi testin aikana vähän epäselväksi.

Samsungin mielestä kynä on sormea mahtavampi ja siksi kynä on oikea tapa ohjata puhelinta. Mitä sellaista kynä sitten osaa, mitä ei pelkällä sormella pystyisi tekemään? Galaxy Note 4 ei anna tähän vastausta. Päällimmäiseksi tunteeksi Note 4:stä jäikin se, että minkä ihmeen takia puhelimen mukana tulee kynä.

Ymmärrän kyllä kynän olevan verraton piirtämiseen ja kirjoittamiseen käsivaralla, mutta ne eivät ole niin ensisijaisia tehtäviä, että niiden varaan kannattaisi puhelinta suunnitella. Älypuhelimella tehdään yleensä jotakin muuta kuin piirretään, joten styluksen nostaminen puhelimen pääominaisuudeksi tuntuu ohilaukaukselta.

S Penille on kuitenkin keksitty muutamia ihan hyödyllisiä kikkoja. Uusiin S Pen -ominaisuuksiin kuuluu ilmakomentokehältä löytyvä “älykäs valinta”, jonka avulla voi ottaa verkosta tai sovelluksista nopeita leikkeitä muistiinpanoja varten tai ystävälle lähetettäväksi. Ominaisuus myös osaa tulkita leikkeestä löytyvää tekstiä, eli sen avulla voi kopioida vaikka widgetistä löytyviä tekstejä, joihin normaalin kopio-liitä-toiminnon kautta pääse käsiksi.

Kynää voi halutessaan myös käyttää “hiirenä” eli valita useita tiedostoja samanaikaisesti “maalaamalla” kuvat (ts. piirtämällä valintakuvio tiedostojen päälle). Tavallisesti jokainen tiedosto pitäisi näpytellä sormella erikseen, mikä tuntuu turhauttavalta jos valinnan kohteena on useita peräkkäisiä tiedostoja. Toisaalta, miksi vaivautua ottamaan kynä käteen, kun saman asian voi hoitaa ihan sormellakin.

Itse S Pen ei ole ulkoisesti eikä toiminnallisesti juurikaan muuttunut. Ontolta vaikuttava kynä on erittäin kevyt ja tuntuu siksi lelumaiselta, eikä siitä välity kunnollista tuntumaa. Kynän toiseen päähän voisi lisätä myös jotakin lisätoiminnallisuutta, kuten vaikkapa “pyyhekumin”. S Penin liikkeen ja näytölle piirtyvässä jäljessä ei kuitenkaan ole juurikaan viivettä, joten siihen kynän käyttö ei ainakaan pitäisi kaatua.

Ohjelmisto

Galaxy Note 4:ssä on Android 4.4 -pohjainen käyttöjärjestelmä, joka on kuorrutettu tutunoloisella TouchWiz-käyttöliittymällä. Ensimmäinen Noten käyttöliittymään tehty uudistus, johon puhelimen omistaja törmää, on kevyemmän vaikutelman antavat läpinäkyvät widgetit. Muutoksella on yllättävän suuri vaikutus käyttökokemukseen, sillä läpinäkyvyyden ansiosta aloitusnäyttö tuntuu paljon ilmavammalta.

Kaikkein tärkein uudistus on kuitenkin moni-ikkuna-ominaisuuden käytön helpottaminen. Note 3:ssa (temppu onnistuu edelleen myös Note 4:ssä) sovelluksia pystyi avaamaan näytölle moni-ikkunatilaan painamalla pitkään takaisin-painiketta ja valitsemalla näytön reunaan ilmestyvästä pystypalkista mitä sovelluksia haluaa käyttää.

Note 4:ssä sama onnistuu intuitiivisemmin moniajonäkymästä: avaa moniajonäkymä paina sovelluksen esikatselunäkymän yläreunassa olevaa “laatikkopinoa”. Tämän jälkeen puhelin kysyy minkä toisen sovelluksen haluat avata. Useaa sovellusta voi käyttää joko päällekkäin tai rinnakkain (landscape-tilassa). Sovelluksia voi myös ikkunoida vetämällä sovelluksia yläkulmasta näytön keskiosaa kohti sekä pienentää “chathead-palloiksi”, jolloin voit vierailla nopeasti toisessa sovelluksessa.

Samsungin panostukset moniajoon ja usean sovelluksen käyttöön ovat ihailtavia ja Applenkin toivoisi ottavan vähän esimerkkiä puhlettikategorian pioneerista (iPhone 6 Plussan näytön riittäisi tilaa kahden sovelluksen samanaikaiseen käyttöön). Itse nostaisin juuri moniajon Noten päämyyntivaltiksi, en kynällä piirtelyä.

Korealaista pitää näpäyttää sormille siitä, ettei se ole vieläkään tehnyt mitään bloatware-ongelmalle. Kun Galaxy Note 4:n käynnistää ensimmäisen kerran, herää kysymys: olenko ostanut sovelluskehittäjien mainostaulun vai puhelimen. Note 4:ään on tuupattu niin Samsungin omia sovelluksia (joita ei tule juurikaan käytettyä), Googlen sovelluksia kuin kolmansien osapuolien sovelluksia. Pelkästään viestittelyyn tarkoitettuja sovelluksia on esiasennettuna kolme: Hangouts, WhatsApp ja Facebook Messenger – joukkiosta puuttuu vain Samsungin oma ChatOn.

Bloatwaren takia kokematon käyttäjä saattaa hämmentyä, kun Googlen omien sovellusten käyttöliittymä on omanlainen ja Samsungin sovellusten käyttöliittymä toisenlainen. Puhelimen 32 gigatavun tallennusmuistista vapaata tilaa on 24,21 gigatavua.

Samsungin puhelimiin liittyy voimakas mielikuva hidastelevasta ohjelmistosta. Galaxy Note 4:n kohdalla varsinaista tahmaamista tuli vastaan harvoin, mutta tietyt siirtymäanimaatiot ovat tuskaisen hitaita (esim. kamerasovelluksen asetusten lataantuminen). Myös taustalla toimivien ohjelmien valikko saisi avautua paljon näpsäkämmin. Hitaiden animaatioiden takia puhelimen suorituskyky ei välity käyttäjälle kovin hyvin arkikäytössä.

Rauta

Totuttuun tapaan tuorein Galaxy Note tarjoaa niin suorituskykyistä rautaa kuin vain Qualcomm pystyy tarjoamaan (tietyillä markkina-alueilla on toki myynnissä Samsungin omalla Exynos-piirillä varustettu malli, mutta Suomessa myydään Qualcomm-versiota). Vauhdikas rauta ei kuitenkaan välity aina käyttökokemukseen hitaiden animaatioiden takia.

Järjestelmäpiirinä käytetään 2,7 gigahertsin kellotaajuudella tikittävää Snapdragon 805:tä, joka vuorostaan perustuu uusiin Krait 450 -suoritinytimiin. Qualcommin markkinointipuheiden mukaan piiri mahdollistaa kokonaisvaltaisen 4K Ultra HD -käyttökokemuksen, koska piirin avulla voi kuvata ja katsoa Ultra HD -videota. Väite on puolivillainen, sillä piiristä puuttuu se kaikkein tärkein, eli rautatason tuki HEVC-koodekille (löytyy vasta ensi vuonna markkinoille saapuvasta Snapdragon 810:stä). Keskusmuistia paketista löytyy kolmen gigatavun edestä.

Suoritinta testaavassa Geekbench 3:ssa Galaxy Note 4 nakuttaa 1094 ja 3239 pistettä, mikä on Android-puhelimelle huippuluokan tulos. Myös 3DMarkissa Note 4 takoo erinomaiset luvut, vaikkei tulokset aivan kärkeen riitäkään.

Snapdragon 805:ssä on lisäksi uusi Adreno 420 -grafiikkaohjain, joka tuo lisää potkua puhelimien graafisiin kykyihin. Osa hyödystä valuu hiekkaan, koska Samsung päätti lisätä puhelimeensa Quad HD -näytön (2560x1440 pikseliä). Uuden grafiikkapiirin lisäpuhti menee ihmissilmälle näkymättömien pikseleiden ohjaamiseen. Samsungin puolustukseksi on kuitenkin todettava, että vastaavanlainen tilanne on iPhone 6 Plussallakin: puhelin renderöi grafiikat korkeammalla 2208?x?1242 pikselin resoluutiolla ja näytöllä ne skaalautuvat Full HD -resoluutioon. Pisteet voisivat olla 3DMarkissa vieläkin korkeammat Full HD -resoluutiolla.

Ehdin katselemaan iPhone 6 Plussan 5,5-tuumaista Full HD -näyttöä ja Galaxy Note 4:n 5,7-tuumaista Quad HD -näyttöä rinnatusten. Tarkkuudessa en kyllä havainnut minkäänlaista eroa, joten on sääli että Adrenon kyvyt valuvat osittain “hukkaan” liian korkean resoluution takia.

Note 4:n näytöstä ei löydy kuvanlaadun osalta pahaa sanottavaa. Sen verran pitää kuitenkin mutista, että näyttö vääristää selvästi valkoista kellertäväksi suurilla katselukulmilla. Puhelimen näyttöä tulee harvemmin tiirailtua sivulta, joten mitenkään kovin pahaksi puutteeksi vääristymiä ei voida laskea.

Galaxy S5:ssä nähdyt sykemittari ja sormenjälkilukijat löytyvät myös Notesta. Sormenjälkilukija toimi omiin ennakko-odotuksiin nähden yllättävän hyvin, vaikka se onkin epävarmempi kuin iPhonessa käytetty lukija. Epävarmuus johtuu etupäässä siitä, että sormea pitää pyyhkäistä lukijan päällä. Jos sormen pyyhkäisee lukijan päältä liian nopeasti, ei puhelin suostu kirjautumaan. IPhonessa tämä muuttuja on eliminoitu sillä, että sormenjälki luetaan paikallaan olevasta sormesta.

Mobiiliverkkoyhteyksien osalta Samsung on siirtynyt LTE Category 6 -aikaan, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että puhelimella voidaan ladata verkosta tiedostoja 300 Mbps:n nopeudella ja ladata verkkoon tiedostoja 50 Mbps:n nopeudella. Suomessa näin nopeisiin yhteyksiin ei kuitenkaan pääse kuin yksittäisillä alueilla, kuten DNA:n verkossa Helsingin rautatieasemalla.

Kameraohjelma ja tekniikka

Vaikka digitaalisella vakautuksella voidaankin saada hyviä tuloksia aikaan, ei sillä päästä lähellekään optisen kuvanvakaimen mahdollistamaa kuvanlaatua. Puhelimen optiikkaa liikuttava vakautus puuttui keväällä esitellystä Galaxy S5:stä, mutta puhelinkuvaajien iloksi optinen kuvanvakautus on lisätty Galaxy Note 4:ään. Jostakin syystä optinen kuvanvakautus ei ole oletuksena päällä videokuvauksessa, joten se kannattaa aktivoida asetuksista (vakautus toimii siis myös videoissa, toisin kuin iPhone 6 Plussassa).

Optinen kuvanvakautus mahdollistaa parempien kuvien ottamisen hämärässä ja pimeässä kasvattamalla valotusaikaa. Pidempi valotusaika taas mahdollistaa pienemmän ISO-arvon käytön, jolloin kuviin syntyvän kohinan määräkin laskee. Galaxy Note 4:n kohinanpoisto tuntuisi kuitenkin toimivan turhan aggressiivisesti, minkä takia sellaiset yksityiskohdat voivat hävitä (pimeässä ja pilvisellä säällä otetuista) kuvista, jotka iPhone 6 Plussan kuvista pystyy erottamaan. Varaa puhelimen kuvasignaaliprosessorin optimointiin löytyy siis vielä.

Pakettiin kuuluu vielä erittäin nopea automaattitarkennus. Samsung ei ole paljastanut juurikaan mitä tekniikkaa tarkennuksessa käytetään, mutta se vetää joka tapauksessa vertoja iPhone 6 -puhelimissa käytettävälle vaihetarkennukselle.

Galaxy Note 4:n kameraohjelmasta löytyy totuttuun tapaan runsaasti säätöjä, mutta manuaalista tarkennusta tai valotusaikavalintaa asetuksissa ei ole (ISO-arvon maksimi on 800). Tavallisen kuvaajan tarpeisiin asetuksia ja valintoja löytyy kuitenkin kattavasti. Kivana lisänä on Galaxy S5:ssäkin jo nähty valikoiva tarkennus, jonka avulla voi muuttaa valokuvien tarkennusta haluamakseensa. Asetukset on kuitenkin piilotettu valikoiden taakse, joten niihin ei pääse kovin nopeasti käsiksi. Kuten Note 3:ssakin, pystyy Note 4:llä kuvaamaan korkeintaan Ultra HD -tasoista videota ja hidastusvideoissa maksimikerroin on kahdeksan (240 FPS).

Kovassa huudossa olevan selfie-buumin Samsung on ottanut huomioon lisäämällä puhelimensa etukameraan valoisamman (f/1,9) ja laajakulmaisemman (90 astetta) optiikan, joiden ansiosta selfiet onnistuvat heikossa valaistuksessa ja kuviin saadaan helposti useampia henkilöitä mukaan. Kameran kennosta löytyy yhteensä 3,7 miljoonaa pikseliä. Selfie-kuvien ottaminen onnistuu asettamalla sormi takakuoressa olevan sykemittarin päälle – nokkela ja oikeasti toimiva idea.

HDR-kuvausta etukamera ei tue, mutta Full HD -tasoista videota se kykenee kuvaamaan.

Kuvanlaatu

Suomen marras-joulukuu ei ollut erityisen armollinen ulkokuvaukselle, eli kirkkaassa valaistuksessa otettuja kuvia emme päässeet ottamaan. Galaxy Note 4:n kamera pystyi kuitenkin näyttämään kyntensä myös pilvisellä säällä.

Note 4:n kameran kuvanlaatu on parasta mitä Note-mallistossa nähty. Kuvien värit ovat runsaita, joskin automaattinen valkotasapaino tuotti pimeässä hivenen liian lämpimiä kuvia.

Selkeä heikko kohta Note 4:n kamerasta kuitenkin löytyy: hämäräkuvaus. Kuvasignaaliprosessori ei ole armollinen hämärässä otetuille kuville, vaan kohinanpoistoa käytetään aggressiivisesti. Tämän seurauksena kuvasta häviää monet sellaiset yksityiskohdat, joiden pitäisi kuvissa näkyä (esim. näkyvät iPhone 6 Plussan puolet “vain” kahdeksan megapikselin kennolla otetuissa kuvissa).