Yksi suurimmista uudistuksista on ns. laajennettavuus. Uusien kehitystyökalujen ansiosta sovelluskehittäjät pääsevät paremmin käsiksi iOS:ään ja laajentaa käyttöjärjestelmän ominaisuuksia omilla sovelluksillaan. Lisäksi sovellukset voivat kommunikoida ja välittää dataa toisilleen. Tämä mahdollistaa esimerkiksi kolmannen osapuolen kehittämien näppäimistöjen käytön iOS:ssä.
Apple on myös mahdollistanut ilmoituskeskuksessa näkyvien widgettien kehityksen.
IPhone 5s:n yhteydessä julkistettu Touch ID -sormenjälkilukija on avautumassa kehittäjien käyttöön. Sen avulla on mahdollista varmistaa, että sovelluksen avaa henkilö, jolla on lupa käyttää sitä. Apple avasi myös uudet terveysdataa ja kodin automaation tarkoitetut HealthKit- ja HomeKit-rajapinat. CloudKitin avulla kehittäjät pääsevät käsiksi iCloudiin.
Pelaajia ja pelikehittäjiä kiinnostanee uusi Metal-rajapinta, jonka avulla OpenGL:n aiheuttamaa kuormaa voidaan karsia rutkasti, jolloin iOS-laitteet pystyvät suorittamaan aiempaa vaativampia tehtäviä. Metal on kehitetty A7:lle.
Suurimpana julkistuksista kaikista oli kuitenkin uusi ohjelmointikieli Swift, jonka avulla Applen laitteille (Mac ja iOS) voi luoda aiempaa suorituskykyisempiä sovelluksia. Swiftin avulla on koodi yksinkertaistuu ja mahdollisten ohjelmointivirheiden määrän tulisi tätä kautta vähentyä. Lisää tietoa Swiftistä löytyy täältä.
Kommentit (8)
Päästään jälleen kinastelemaan, että mitä ohjelmointi- ja/tai skriptauskieltä Swift-sanalla tarkoitetaan, kun noita on useampi olemassa samalla nimellä
http://www.linux.com/news/featured-blog...llel-computing/
Hieman jää tästä uutisesta epäselväksi miten tuo swift:llä kirjoitettu applikaatio on suorituskykyisempi kuin objective c:llä kirjoitettu. Varmaan olisi hyvä selittää asia uutisessa kun tästä suorituskyvystä on uutisessa mainittu.
Tuolla on selitetty tuota Swiftiä:
Swift programming language
jotain markkinointidaabadiibaa:
Eli iOs sai viimein vastineen Nokian Maemo-puhelimissakin jo vuosikausia olleelle D-Bussille. No parempi se on myöhässä kuin ei milloinkaan.
Amigassahan oli softien välinen kommunikointiväylä jo vuodesta 1987. Ei siis kovinkaan uusi juttu. Mutta hyvin toteutettuna ja kehittäjät jos saa mukaan, äärimmäisen hyödyllinen. Taitaa olla niin, että noita softien väliseen kommunikaation tehtyjä ratkaisuja on ollut aika monellekin alustalle, aika monenlaista, mutta melkein sen mitä tietokonehistoriaa muistan, tuo Amigan ARexx taisi olla about ainoa, jota tuettiin lähes universaalisti softakehittäjien taholta.
En nyt ihan ymmärtänyt mikä julkistuksista oli D-Bus:n vastine.
Amigassa oli softien välinen kommunikaatio kieltämättä nopeaa ja helppoa, muistinsuojauksen puuttuminen auttoi asiaa paljon, tosin se oikea väylä ei ollut ARexx vaan Exec messages tai Exec ports (ihan alusta, eli vuodesta 1985 lähtien).
Toki IBM:N REXX kielen Amigaversio ARexx löytyi Kickstart 2.0:sta (1990) lähtien, tuki oli aika hyvää, mutta ei läheskään universaalia. ARexx vastaa aika lailla Mac OS:n ja OS X:n AppleScriptiä (toki itse kieli oli paljon parempi kuin AppleScript) tai Windowsin WBScriptiä. Sen avulla siis pystyi skriptaamaan sovelluksia ja tekemään useamman sovelluksen välisiä workflow'ta.
Myönnän että "muiden kiireiden" takia on Swiftiin tutustuminen vielä jäänyt hieman puolitiehen, mutta en yhtään ihmettele, että kielestä voidaan saada tehtyä ObjC:ta nopeampi kun kieli suunnitellaan alusta lähtien uudestaan ja jätetään C:n erikoisuudet narikkaan. Nopeus tulee siis siitä, että kieli on tiukempi ja kääntäjä pystyy tekemään parempia oletuksia tyypeistä ja siitä mitä voi tapahtua.
Mutta lupaan kommentoida tarkemmin jos dokumentaatiosta löytyy selkeitä perusteita nopeuden paranemiselle. Luen ne varmaankin huomenna tai viimeistään ensi yönä.
iPhonesta on kehittymässä Älypuhelin.