Uutisen aihe oli seuraava. Nokian vuonna 2009 kehittämää prototyyppilaitetta ei tarvitsisi ladata ollenkaan. Laite keräisi virtansa itsestään sitä ympäröivistä radioaalloista. Kyllä kiitos, yksi sellainen tänne.
Ainakaan markkinoille valmista teknologiasta ei ole vielä tullut, vaikka vuonna 2009 sitä povattiin laitteisiin kolmen tai neljän vuoden päästä. Tekniikka ei ole juurikaan kehittynyt, vaan edelleen käytämme samoja litiumioniakkuja (tai litiumpolymeeriakkuja), joiden taustalla oleva teknologia on pysynyt pääpiirteittäin samana.
Lataaminenkin tapahtuu useimmiten perinteisin metodein kaapelin avulla, mutta onneksi ensimmäiset varteenotettavat langattomat lataustavat ovat jo täällä. Muun muassa Lumia 920 pystyy lataamaan itsensä induktiota hyväksikäyttäen Qi-standardin latausalustoilla.Induktiolataus ei sinänsä ole uusi juttu. Vastaavaa tapaa käytetään useita vuosia vanhassa sähköhammasharjassani.
Älykkäämpää suoritinkäyttöä on kehitetty viimevuosina eteenpäin. Suoritinten käyttämää sähkövirtaa lepotilassa on saatu vähennettyä ja älykkäät virranhallintaohjelmistot varmistavat, että mahdollisimman vähän virtaa käytetään turhaan.
Uusimmat käänteet virranhallinnassa ovat tapahtuneet suoritintekniikan kehittyessä. Nvidian Tegra-piirien 4+1-teknologia mahdollistaa ainoastaan yhden suoritinytimen käytön vähän tehoa vaativissa toimenpiteissä ja lepo- tai valmiustilassa, joka pienentää luonnollisesti virrankulutusta.
Vielä pidemmälle viety ratkaisu nähdään aivan uunituoreessa Exynos 5 Octa -piirissä, jonka valmistaja Samsung luottaa ARMin big.LITTLE-prosessointiin. Piiriltä löytyy samaa ARMv7A-arkkitehtuuria käyttävät, mutta tehokkuudeltaan ja virrankulutukseltaan täysin erilaiset Cortex-A7- ja Cortex-A15-suorittimet. Molempia suoritinytimiä piirillä on neljä kappaletta, mutta ARM tarjoaa ratkaisua myös 1+1-muodossa.Samsung tuo uusimman Galaxy S4 -lippulaivamallin sekä Exynos 5 Octa- että Snapdragon 600 -piirillä, joten olisikin mukava nähdä uusimpia virrankulutuksen vertailulukuja. Niitä joudutaan kuitenkin odottelemaan todennäköisesti Galaxy S4:n julkaisuun asti eli huhtikuun loppuun.
Akkujen muuttumattomuus ei välttämättä ole valtaisa ongelma, mikäli akun fyysistä kokoa, joka määrää sen kapasiteetin, saadaan kasvatettua samassa suhteessa kasvavaan tehonkulutukseen. Näin onkin pitkälti tapahtunut, kun nykypuhelimissa puhelinten sisustasta yhä suurempi osa on akkua.
Puhelinten akut ovat kasvaneet kuluneiden vuosien aikana valtaisasti. Puhelimet ovat toki kasvaneet leveys- ja pituussuunnassa, mutta samalla ne ovat huomattavasti ohuempia. Suurin syy onkin muiden komponenttien pieneneminen.
Esimerkiksi mainitsemani uutuuspuhelin, Galaxy S4 on tilavuudeltaan noin 76 kuutiosenttimetriä kun kuuden vuoden takainen Nokian lippulaiva N95 oli 90 kuutiosenttiä. Silti akkukapasiteetti on kasvanut lähes kolminkertaiseksi N95:n 950 milliampeeritunnista Galaxy S4:n 2600 milliampeerituntiin.
Kaikki tämä kehitys, tai kehittymättömyys, matkapuhelinten akuissa on tarkoittanut esimerkiksi viimeisen viiden vuoden aikana, että käytännössä mikään ei ole muuttunut. Puhelimet kestävät edelleen päivän tai pari. Testilaitteiden kohdalla intensiivisen, tuntien yhtäjaksoisen käytön kohdalla ei edes päivää.Onneksi sentään piirivalmistajat ja laiteohjelmistoja suunnittelevat yritykset pyrkivät entistä enemmän panostamaan energiatehokkuuteen, sillä ilman niitä olisimme karmeassa tilanteessa.
Toivo kuitenkin elää, että keksimme itsestään latautuvan kännykän tai edes selkeän harppauksen akkukapasiteetin kasvattamiseen.
Seuraavaa suurta askelta on arveltu esimerkiksi superkondensaattoreista, jotka korvaisivat tai tukisivat akkuja. Yksi lupaavimmista superkondensaattoreista valmistetaan grafeenista, jonka valmistuksen ongelmien ratkaisemisessa on tehty viimeaikoina suuria harppauksia.
Jäähdytyselementeillekin mullistukselliseksi arvellun grafeenin käyttö energian varaamiseen elektroniikkalaitteissa on tuskin ajankohtaista vielä vuosiin. Valitettavasti näyttää siis siltä, että älypuhelimen varassa elävän kansalaisen suurin arjen painajainen on jatkossakin, että akku loppuu.
Kommentit (9)
Luurit saisivat olla 2x paksumpia, että mahtuu kunnon akku.
Tosiaankin akkukeston on oltava hyvä.. tehosta voisi tinkiä jos vain käyttöaika pitenisi.
Vaikka nykyinen Qi-standardin mukainen langatonlataus ei ole juurikaan sen kummempi kuin että yhdistäisi langallisen laturin puhelimeen, niin silti se on vaan hieno juttu. Ei tarvi kuin laskea puhelin omalle "pedilleen" yöksi, kun itsekin menee "latautumaan" ja aamulla puhelimen akku on taas täysi.
Harppaus akuissa eteenpäin olisi silti hieno juttu, mutta yksi ongelma lienee se, että akkujen kapasiteetin pitäisi vähintään tuplaantua saman tien. Koska harva tykkäisi kuitenkaan mistään 20% parannuksesta, kun se tarkoittaisi että akku tyhjenee kesken kaiken ylihuomenna... Tämän takia oletan nykylinjalla kaiken pienenkin akkujen kehittymisen menevät puhelimien keventämiseen ja ohentamiseen - tähtäimessä kaikilla lienee päivän käyttöaika (älypuhelimien luokassa siis).
Voisin kuvitella että "liian" ohut puhelin menee helposti poikki vaik takataskussa joten laittaisivat vaik 3 milliä lisää paksuutta niin mWh kisääntyy huomattavasti. Ei nykykapuloista vieläkään paksuja silloin tule.
Wysipsillä olisi voinut spekuloida myös, kun nokian sivuillakin oli muutama päivä sitten sun sun sun, here we come...
http://sunpartnergroup.com/test/
Olisi kiva nähdä miten maailma ottais vastaan puhelimen, jossa ois s4 speksit mut se ois puolet paksumpi ja akku ois jotain 5500mAh :) itse ainakin hankkisin.
Sinäänsähän jos on valmis luopumaan uusien puhelimien ominaisuuksista ja käyttää puhelinta samalla lailla kuin esim aikanaan 1611 -mallia niin puhelinten akkukesto on parantunut aika lailla. Lumia 820 pesee virransäästötilassa ainakin C5:n kun sillä ei liikutella dataa pätkääkään vaan ainoastaan puheluita/viestejä. Testailin juuri tien päällä kun ei viitsinyt maksaa datasta roaming -hinnaston mukaisia maksuja.
Jos tuon ongelman ratkaiseminen olisi helppoa, se olisi varmaan jo tehty, niin paljon sitä on mietitty ja tutkittu. Valitettavasti langaton tehonsiirto toimii järkevästi vain hyvin lyhyillä etäisyyksillä, magneettikenttä vaimenee voimakkaasti etäisyyden kasvaessa. Superkondensaattoreidenkin taas pitää kehittyä vielä valtavasti, jos niillä nykytyyliin meinaisi puhelinta käyttää. Nykypuhelinten ~2 Ah:n akku tarkoittaisi 2000 faradin / 4 V kondensaattoria, jollainen nykyään on nyrkinkokoinen möykky, maksaa satasen ja painaa kilon. Liike-energiasta tai auringosta ilmaista energiaa voisi saada, mutta tehot pyrkivät olemaan pieniä, eikä kumpikaan auta kaikissa tilanteissa, ei esim. puhelimen nököttäessä yöllä pöydällä. Mutta tokihan kaikkien osa-alueiden kehitys yhdessä voi tuoda esim. 50 % lisää käyttöaikaa jo ihan lähivuosina, vaikkei akkujen kokoja kasvatettaisikaan. Sitä suurempiin parannuksiin tarvittaisiin nähdäkseni joku loistava uusi innovaatio.
PS. Kyllähän Nokiankin nykyisissä halpisluureissa akku kestää jopa kuukauden, mutta silloin ei puhuta mistään älypuhelimesta, vaan peruskapulasta.
@8
Hyviä pointteja.
Tuo 50% lisä käyttöaikaan tuskin vain kovasti realisoituu, kun se noin 1,5 päivää ei käytännössä hyödytä ketään. En tosin tiedä kuinka tarkkaan valmistajat käyttöajan ja akun suhdetta säätävät, mutta se käsitys mulla on, että kaikilla nykyisillä älypuhelimilla pärjää normi käytössä (eli päivän aikana hiukan nettiä, videoo/musaa/pelejä) melko tarkkaan sen yhden päivän.
Mutta toki mahdolliset parannukset asiaan näkyvät sitten ohuempina ja kevyempinä luureina. Tai paremminkin varmaan uusina ominaisuuksina ja tehokkaampana rautana...