Duarte tunnusti olevansa fyysisten näppäimistöjen ystävä ja totesi RIM:n olevan omiaan tällä saralla.
Tähän asti RIM:n on huhuiltu siirtyvän Microsoftin Windows Phone -alustaan. Reutersin ja WSJ:n tietojen mukaan Microsoft ja RIM ovat keskustelleet yhteistyökuvioista jo viime vuoden lopulta lähtien. Matkapuhelinvalmistajan toimitusjohtajan, Thorton Heinsin, mukaan yhtiö on edelleen sitoutunut omaan alustaansa, eikä aio vaihtaa sitä mihinkään. Esimerkiksi Android ei ole vaihtoehto, koska RIM ei halua olla valmistaja muiden joukossa. Tärkeää on pystyä erottautumaan muista.
Kommentit (11)
Onhan se helppo erottautua muista, kun ei ole yritystä mitä johtaa kohta enää.
Nokialla ihan samat ongelmat jo, mitä jos Nokia ja RIM ryhtyisivät yhteistyöhön, kehittäisi Meegosta tai Tizenistä itselleen sopivan käyttiksen ja muutamia huippu älypuhelimia. Nokian tekisi huippu puhelimia (myös windows) ja tabletteja (windows 8), kun taas RIM voisi tehdä näppäimistölliset puhelimet ja tabletit (Tizen/Meego).
Täydentäisi toistensa vahvoja puolia ja olisivat mahdollisesti jopa mahtava tiimi!
Sama juttu itellä, kyllä fyysinen näppis pitää olla kun tekstiviestejä tai sähköpostia kirjoittaa. Ja mielellään vielä qwerty-näppis. Olen kokeillut pelkästään kosketusnäytöllistäkin kapulaa ja ei siitä viestin kirjoittamisesta aina meinannu tulla lasta eikä paskaa kun sormi sattu hipaisemaan sitä viereistä symbolia.
@2
Jos kokeilusta on aikaa, tai se oli hyvin lyhyt, suosittelen kokeilemaan uudestaan. Virtuaalinäppiksissä on suuria eroja ja ne ovat kehittyneet viime vuosina aika paljon, kun etenkin Android-alustalla on ollut useitakin firmoja kilpailemassa suosiosta ja kilpailu tietenkin piristää kaikkia.
BlackBerry vois olla ihan kiva jos ois fyysinen näppis, ei olis noita nokialaisia paksumpi ja ois Android/Windows phone/Puhdas Android. Ja iso kosketusnäyttö ja kamera sekä muut speksit olis kunnos nii olis mun Galaxy Notelle seuraaja.
HTC:llä on fyysisellä näppiksellä varustettu puhelin, Desire Z.
Tosin HTC teki aikas tylyn tempun ko.laitteelle, hylkäsi sen lähes samantein. Julkaisivat sille ainoastaan yhden android-päivityksen (Android 2.2->2.3.3) kun samoihin aikoihin ilmestynyt HD malli on saanut jo useita uusia android-versiopäivityksiä ja nelosversiokin sille tulee.
Viimetalvena tuo oikea näppis osoittautui kullan arvoiseksi, ei nimittäin kosketusnäyttö reagoinut -25'C pakkasessa mitenkään kosketukseen, eli edes puheluun vastaaminen ei onnistunut, mutta toimivalla näppiksellä pystyi lähettämään tekstarilla soittaneelle viestin että soitan kun pääsen lämpimämpiin tiloihin :)
@5:
Jossain äskettäisessä testissä Samsung-näyttö selvitti tuon pakkastestin ilman ongelmia.Ainoana.
i:t ja muut hyytyivät.
Näppäimet näytöllä ovat todella turhan pienet,luuri pystyssä.
Mutta vaaka-asennossa suurenevat toimiviksi.
Fyysisiä nappuloita en ole enää aikoihin kaivannut.
Vievät hirmusti tilaa naamasta.Luuri suurempi tai näyttö pienempi.
Ei käyttöä.Eri mieltäkin saa olla,vaikken itse ymmärräkään miksi?
@6 "Fyysisiä nappuloita en ole enää aikoihin kaivannut... Ei käyttöä.Eri mieltäkin saa olla,vaikken itse ymmärräkään miksi?"
Jos kännykkää käyttää ihan oikeasti kirjoittamiseen tai työntekoon, on fyysinen näppäimistö enemmän kuin hyödyllinen. Ainakin omalla kohdallani se nopeuttaa kirjoittamista huomattavasti.
"Vievät hirmusti tilaa naamasta."
Näytöstä siis? Mitenkäs paljon tilaa viekään se virtuaalinäppäimistö?
Kehotan tekemään pienen vertailun: laita vierekkäin vaikka E7, HTC Desire Z tai joku muu fyysisellä näppäimistöllä varustettu puhelin ja sitten joku samankokoinen (tai vaikka isompikin) pelkällä kosketusnäytöllä varustettu puhelin. Avaa E7/Desire Z:n jne. näppäimistö ja kosketusnäytön virtuaalinäppäimistö. Kummassa on enemmän näytön pinta-alaa käytettävissä tiedon esittämiseen (ei vain sen vastaanottamiseen)?
Eli eri mieltä saa olla, ja jos katsoo vaikkapa yritysasiakkaiden myyntilistoja niin huomaa että eri mieltä myös ollaan.
@7:
Tietysti saa ja kuuluukin olla eri mieltä.
Muutenhan vaihtoehdot olisivat turhia.
Sanoin "itse en kaipaa",ei koskene muita.
Virtuaalinäppäimet kuitenkin vievät tilaa ruudulla vain käytettäessä. Ei muulloin,kuten kuvia selatessa tai nettiä,eikä kuvatessakaan.
Kun netissä sormenpää on hiiriosoitin,eikö isompi ole takempi?
Fyysiset vievät tilaa aina,tekemisestä riippumatta.
Jos naamaan ahdetaan koko qwerty,ovat sen kokoisia että tulee mieleen nuoruuden Citizen-laskinkello.Kynnellä tai kynällä.
Ruutu jää siltikin pieneksi.
Ja jäänevät ilman suoria å,ä ja ö nappeja.
Ei mikään ongelma kosketusnäytössä,vain kielivalinta.
Tuo nopeutumisesi mietityttää.Kosketusnäppis on oikeasti vikkelä.
Ja monien painikkeiden takana on lisävalikko.
Omassani esim. välilyönti nopsasti,hetki(1sec)alhaalla pidettynä piste,vaihtoehtona liuuttaa sormi pilkkuun,kysymysmerkkiin, huutomerkkiin,väliviivaan,tai @-merkkiin.
Halutun kohdalla irtipäästö on valinta.
Samoin laskin.Pystyasennossa-70 luvun peruskalkulaattori,mutta vaaka-asennossa ilmestyvät prosentit, neliöjuuret, sinit, cosinit, piit ym.
Mekaanisissa nappuloissa tuo ei toimine? Joku menneisyyteni Siemens laittoi alavalikon,josta piti valita oikea odottamalla nappi alhaalla,että kelaa vaihtoehdot jonossa.Ei nopeaa.
Enpä keksi noissa mitään nopeutuspotentiaalia.
Kerro jos ymmärrät enemmän,tai mikäli fiksumpia systeemejä nyt on.
Minulle sopii nykyaika,vanhaa paremmin.
Kukin tulkoon uskossaan autuaaksi,vapaasti.
Päsmäröintiä ja pomotusta on jo muutenkin tarpeeksi.
@8 "Fyysiset vievät tilaa aina,tekemisestä riippumatta."
Riippuu toteutuksesta. Puhelimissa, joissa näppäimistö liu'utetaan esiin, ei ainakaan näyttöpinta-ala kärsi yhtään. Paksuus kasvaa hieman, muttei haittaavasti.
"Ruutu jää siltikin pieneksi."
Eivät nuo nyt ihan hirveän pieniltä vaikuta: http://www.puhelinvertailu.com/vertaa.c...860&p3=nokia_e7
"Ja jäänevät ilman suoria å,ä ja ö nappeja."
Löytyy monista.
"Kosketusnäppis on oikeasti vikkelä. Ja monien painikkeiden takana on lisävalikko."
Jos vaihtoehto on merkin valitseminen esim. shift + jotain yhdistelmällä, on se nopeampi (kts. http://nhenze.net/uploads/Observational...e-Devices.pdf).
Fyysisen näppäimistön etu on myös se, että näppäinten rajat voi tuntea fyyisestikin, ei vain visuaalisesti. Useammat havainnointikanavat pienentävät virheen riskiä. Eikä fyysinen näppäimistö tarkoita, etteikö virtuaalinäppistä voisi käyttää.
Mutta tosiaan makuasioita (sanoi koira kun pallejaan nuoli), itse tosin sanoisin että käyttötarkoituskysymyksiä. Moni tuttuni, joka käyttää puhelinta työvälineenä, on palannut qwertyyn kosketusnäyttökokeilun jälkeen. Osalla kokeilu kesti kuukauden, joillakin vuoden.
@9
Erittäin mielenkiintoiselta vaikuttava tutkimus, luen tarkemmin läpi paremmalla ajalla. Kiitos siitä.
Pari nopeaa huomiota:
> Jos vaihtoehto on merkin valitseminen esim. shift + jotain yhdistelmällä, on se nopeampi
Jos en ihan väärin ymmärtnyt, ei artikkeli puhunut shift napista vaan kosketusten lokaatioiden siirtämisestä eri paikkaan kuin mihin käyttäjä oikeasti koskee. Ja sen (ja parin muun kokeillun jutun) vaikutuksesta virtuaalinäppäimistön tarkkuuteen.
> [skandinaaviset merkit] löytyy monista
Totta, ja aika monissa niiden sijoittelu on ollut enemmän tai vähemmän epämääräistä. Vaikka tällaista ongelmaa ei olisikaan, mahdollistaa virtuaalinäppäimistö optimaalisemman asettelun ja näppäinkoot, koska ne voi mukauttaa sekä kirjoitettavan kielen mukaan että dynaamisesti kirjoituksen aikana. Esimerkiksi englantia kirjoitettaessa skandinaaviset nappulat voi poistaa kokonaan, joten niihin ei osu edes vahingossa ja muut napit ovat joko suurempia tai perusnäkymään saadaan enemmän merkkejä.
> Fyysisen näppäimistön etu on myös se, että näppäinten rajat voi tuntea fyyisestikin, ei vain visuaalisesti.
Ehdottomasti, hyvää fyysistä näppäimistöä joutuu katsomaan paljon vähemmän kuin virtuaalista. Se on etu etenkin jos tarvitsee kirjoittaa jotain katsomatta ruutuun. Jotkut oppivat lähes saman virtuaalinäppäimistöilläkin, itse en vielä, vaikka aika hyvin monella sellaisella osaan kirjoittaakin.
Hyvä huomio, etsin itseasiassa toista tutkimusraporttia ja muistelin tuon oleen se, mutta näemmä meni väärin. Katsotaan josko oikeakin löytyisi.
EDIT: ei löytynyt enää nopealla etsimisellä, enkä viitsi käyttää enempää aikaa tähän. Olisi pitänyt ottaa talteen heti kerrasta. Yhtäkaikki, ko. tutkimuksessa tutkittiin yhdenaikaisten painallusten vaikutusta kirjoitusnopeuteen (verrattuna valikkohässäköihin) ja todettiin sen parantavan sitä (ko. tutkimus taisi liittyä jotenkin resistiivisten ja kapasitiivisten näyttöjen vertailuun). Tokikaan yhden tutkimuksen perusteella ei vielä kannata vetää johtopäätöksiä, ja lisäksi henkilökohtaiset preferenssit vaikuttavat asiaan.