LVM ilmoitti maaliskuun lopussa, että hallitus aikoo järjestää 800 MHz:n taajuudella toimivien 4G-verkkojen taajuuksista huutokaupan viimeistään vuoden 2013 aikana.
Ylen haastattelema Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner ei näe 4G-verkoille vielä tarvetta. Mannerin mukaan edelliset kokemukset 3G-verkon yleistymisestä viittaavat siihen, että myöskään 4G ei tule yleistymään ministeriön suunnittelemalla vauhdilla. Yleistymistä hidastaa perinteinen muna-kana-ongelma, eli päätelaitteiden puuttuessa operaattoreiden ei kannata investoida verkkoihin eikä päätelaitteille nähdä tarvetta kun verkkoja ei ole.
Mainospuheet kymmenistä megabiteistä saavat Mannerilta myös tuomion. "Kapasiteetti, mitä tukiasemasta tulee, on kuitenkin jaettu kapasiteetti. Mummo syrjässä voi yksin saada sen nopeuden. Mutta odotas, kun on sata tai tuhat käyttäjää saman tukiaseman alla", professori kommentoi Ylelle.
4G-tekniikalla eli tarkemmin ottaen LTE-tekniikkaan pohjautuvilla verkoilla on hyvien nopeuksien lisäksi haittapuolensa. Tiedonsiirtonopeuksien kasvaessa älypuhelimen tehonkulutus kasvaa samaan tahtiin, Manner selittää. Edes lupaus nopeudesta ei välttämättä siis saa käyttäjiä siirtymään LTE-tekniikkaan jo ennestään lyhyen akkukeston kustannuksella. Todennäköisempää onkin, että LTE-yhteyksiä käytetään ainakin aluksi lähinnä kannettavien tietokoneiden yhteydessä nettitikuilla ja mokkuloilla.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijaopettaja Jouni Ikonen ei usko nopeidenkaan langattomien yhteyksien korvaajan nykyisiä langallisia pistokkeisiin tulevia nettiyhteyksiä. Ikonen huomauttaa, että 4G-verkkojen mainostetut nopeudet tarkoittavat yleensä verkosta käyttäjälle saatuja nopeuksia. Pilvipalveluiden lisääntyessä käyttäjillä kasvaa tarve siirtää suurempia datamääriä myös verkkoon päin.
Asiantuntijoiden epäilyksistä huolimatta verkkojen rakentaminen ja suunnittelu on parempi aloittaa mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Kasvaneilla nopeuksilla ja suorituskyvyllä on tapana löytää käyttötarkoituksensa. Samalla kannalla on Ylen haastattelema viestintäministeri Krista Kiuru. Kiurun mukana 4G-verkkojen alullepanolla halutaan palvella kansan tarpeita ja samalla luoda teknologia-alalle uusia mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiseen. "Luodaan tietoa jalostamalla sellaisia sovelluksia, appseja, joita kuluttajat joko tarvitsevat tai jotka tehdään heille tarpeellisiksi. Haetaan nousua erilaisten start-upien ja innovaatioiden kautta. Nopeat yhteydet luovat sille puitteet", Kiuru selittää Ylelle.
Kommentit (12)
LTEn virrankulutuksen lisäksi kuluttajia harhauttaa hieman se miten 4G nimitystä käytetään. Hyvänä esimerkkinä New iPad, jonka 4G ei toimikaan suomalaisilla operaattoreilla.
LTE lupaa nopeutta, mutta tavallinen kuluttaja käyttää yhä 3G:stä halvinta 384 kbps nopeutta, koska hinnat ovat kovat. Lisäksi käytettäessä nopeampaa yhteysnopeutta on operaattoreilla limitit datansiirrolle portaittain suhteessa hintaan, esim. 5 Gt, 10 Gt jne.
LTEn vaiettu ominaisuus katkaista yhteys mikäli peittoalueelta siirrytäänkin 4G:stä 3G:ään on myös LTE:n leviämistä hidastava piirre. Ongelma lienee osin jo ratkaistu, mutta mainitaanko tästä ensimmäisten päätelaitteiden spekseissä?
Useat matkapuhelimen käyttäjät olisivat tyytyväisiä mikäli nykyisen 3G:n hinnat tulisivat alas ja voisivat käyttää vaikkapa 2 Mbps yhteyttä 384 kbps sijaan. LTEn "50 Mbps" nopeus voisi olla aika suolaisesti hinnoiteltu.
1@
>Hyvänä esimerkkinä New iPad, jonka 4G ei toimikaan suomalaisilla
>operaattoreilla.
Riippuu operaattorista, elisa kutsuu UMTS DCtä 4Gksi, samoin Jenkeissä tehdää niin, eli toimii. Harhaanjohtavaa on se että UMTS verkkoja markkinoidaan 4Gnä, alun perin ei edes LTE verkot täyttäneen 4G määritelmää.
>mutta tavallinen kuluttaja käyttää yhä 3G:stä halvinta 384 kbps
>nopeutta,
Höpö höpö, joillain operaattoreille alin nopeusrajoitus on tuota isompi.
>Lisäksi käytettäessä nopeampaa yhteysnopeutta on operaattoreilla
>limitit datansiirrolle portaittain suhteessa hintaan, esim. 5 Gt,
>10 Gt jne.
Se kai ihan oikein ja yleensä rajan ylittäminen ei katkaise yhteyttä tai aiheuta lisälasku, Operaattoreilla on lisäksi liittymiä joissa ei varsinaista siirtorajoitusta.
Suurinosa mobiilidata käyttäjistä ei tarvitse isoja siirtomääriä jolloin hyvä että heille tarjolla edukkaampia.
>LTEn vaiettu ominaisuus katkaista yhteys mikäli peittoalueelta
>siirrytäänkin 4G:stä 3G:ään on myös LTE:n leviämistä hidastava
>piirre
Liikkuvassa mobiilissä IP liikenteen katkot on niin tavanomaisia ettei tuo ole isojuttu, lisäki käyttäjälle LTE-UMTS siirto nykypäätelaitteilla on harmittomampi kuin UMTS-GSM.
>Useat matkapuhelimen käyttäjät olisivat tyytyväisiä mikäli
>nykyisen 3G:n hinnat tulisivat alas ja voisivat käyttää vaikkapa
>2 Mbps yhteyttä 384 kbps sijaan.
Nimenomaan siihen sitä LTEtä tarvitaan ja sivummalla 800sta LTEtä.
Datapeketti hinnat on halpoja, tarjouksissa, joilla ne yleensä myydään, vielä halvempia. Ensisijainen korjaamisen tarve on ilman datapakettia olevien liittymien datahinnat, joissain prepadi liittymissä on niissäkin hyviä malleja.
> Todennäköisempää onkin, että LTE-yhteyksiä käytetään ainakin
> aluksi lähinnä kannettavien tietokoneiden yhteydessä
> nettitikuilla ja mokkuloilla.
Dataa varten se toistaiseki onkin.
>Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijaopettaja Jouni Ikonen
>ei usko nopeidenkaan langattomien yhteyksien korvaajan nykyisiä
>langallisia pistokkeisiin tulevia nettiyhteyksiä. Ikonen
>huomauttaa, että 4G-verkkojen mainostetut nopeudet tarkoittavat
>yleensä verkosta käyttäjälle saatuja nopeuksia. Pilvipalveluiden
>lisääntyessä käyttäjillä kasvaa tarve siirtää suurempia
>datamääriä myös verkkoon päin.
>LTEn suurin vahvuus on hyvilläkin ADSL alueilla nimenomaan
>paluukanavan nopeus.
>Jukka Manner ei näe 4G-verkoille vielä tarvetta. Mannerin mukaan
>edelliset kokemukset 3G-verkon yleistymisestä viittaavat siihen
Erikoinen perustelu, 3Gn yleistyminen ja ruuhkaisuus nimenomaan luo tarvetta LTElle, 3G:n jarru oli aikanaan päätelaitteiden hinta ja taajuusalue, verkon rakentamisen hinta, 3G lähti suomessa vetään kun 900:n 3G tuli, LTE 800lla paljon parempi lähtö, se on uusi vapaa kaista, nykyisetkin LTE päätelaitteet tukee sitä, ja operaattorit on päivittäneet tai päivittää parhaillaan taustainfraa jonka perään hellpo lattaa LTE mastoja. LTE busines ei ole riippuvainen puhelimen tuesta.
>Yleistymistä hidastaa perinteinen muna-kana-ongelma,
Häneltä jäänyt lukematta se seikka että ehtoihin kuuluu peittoalue vaatimuksia. (joista sitten anotaan lykkäystä)
>Myös puheet jopa 50 megabitin ..
Taisi puhe olla puolet pienemmistä 800:n osalta.
Ylemmillä taajuuksilla toteutuva 50mbit/s on jo tätäpäivää hyvissä oloissa, vaikka mennään vasta ensimmäisen aallon toteutuksissa, vertaa UMTS 0,384mbit/s ja tämän päivän UMTS verkoissa varsin hyvinsaavutettava kymmenkertainen, ja jopa satakertainen vauhti yksinään optimioloissa.
Jep on proffa vissiin jo sen verran muaailmaa nähnyt, että pessimismi on syvällä. Nykyinen 3G on pullonkaulana kaikkialla missä on tiheästi väestöä, ehkäpä tämä perusfakta jo edesauttaa nopeampaa uuden tekniikan käyttöön ottoa, kuin 3G:n kohdalla aikoinaan oli. Toiseksi kun 3G tuli puhuttiin vielä Wap verkoista, nykyään voit jo tehdä melkein mitä vain selaimella. Kolmanneksi. Räjähtävä videon ja musiikin suora striimaus verkkojen yli luo yksiselitteisen tarpeen 4G:lle. Noh ehkä kyseisellä proffalla ei ole teini-iässä olevia lapsia, niin ei tiedä mihin muaailma on menny, kohtapahan tuo nähdään. 4G:lle ei erikseen tarvita enää mitään appeja tehdä jotta kapasiteetille olisi kysyntää, sitä kysyntää on jo. Paskat myöskään mistään netti itkuista. ne ei oo koskaan toimineet, eivätkä koskaan tule olemaan käytännöllisiä.(aina tarvitaan kattila avuksi syrjäseuduilla) Itsehän olen aina pitänyt hotspottia kännykäs ja jakanut sen yhteyden läppärille, kun on tullut oltua reissussa kotimaassa.
Perinteinen muna vai kana "ongelma" on ainoa argumentti mikä pitää kutinsa aina kun verkkoteknologia uusiutuu. Ensin päätelaitteet vai verkot? Tai no selkeähän tämäkin on; mitäs sillä päätelaitteella jollei ole verkkoa? Joten eipä tässäkään mitään ongelmaa ole. Päätelaitteiden massainvaasiota markkinoille on turha odotella jollei Euroopassa muuallakin ole näitä "4G" verkkoja, riittävällä peitolla. Eihän sillä 4G:llä herranen aika tee mitään jollei verkkoa ole! Kukapa siis ostaisi päätelaitetta jota ei voi ominaisuuksiensa puolesta käyttää, kuin "aliteholla"? Se on operaattorin riski ja päätös millon se palveluansa tarjoaa ja millä tekniikalla kuluttajalle, sellaista vaan on verkkobusiness. (verkonkapasiteetin tuplaaminen 3G kokemusten valossa ei ole homma eikä mikään muutamassa vuodessa.) 3G tuli n.8 vuotta sitten nopeudella 384 ja nyt sitä saa jo 10x nopeudella...
Kuka siellä löpisee asiantuntijana .384 nopeuksista, ja minun täytyy varmaan käydä sukupuolenvaihtoleikkauksessa, jos mummoksi aletaan kutsumaan.
Proffalle sanoisin, että onhan tavallisen paikoilleen jäsähtänyt henkilö. Eräs poliitikko kertoi, että langallinen, siis valokuitusysteemi maksas yli 2000 euroa per talous, eikö siten olisi viisainta käyttää ja kehittää uusia järjestelmiä. Ymmärrän, että mikäli kaupungeissa tuhannet tenavat pelaavat läppäreillä pelejä, niin verkko ahdistuu.
Minulla on kolme mokkulaa, viimeisin Huawein LTE 4G E392, ja jo sekin nosti E1820:aan nähden nopeuksia, enkä ole vielä mitään yageja ole edes kokeillut. Nopeudet 7-8 D ja Up reilu 3, enkä edes nää yhtään valoa tukiasemista ja asun saaressa keskellä saimaata.
Täällä on niin paljon mökkejä, että jo nyt liikenne on lisääntynyt, entäs sitten kesällä? Ja monilla on nykyisin älypuhelimet...
Kuten aikoinaan, niin edelliset järjestelmät ovat aika pian uusiutuneet, vrt. NMT-GSM-Edge-3G, joten voi olettaa tämänkin yleistyvän aika pian.
Niinpä niin.
Olennaisinta olisi rakentaa runkolinjoiksi riittävä ja kunnollinen valokaapeli-verkko koko maahamme, jota sitten vuokrattaisiin noille uusillekin langattomille verkoille. Nykyiset operaattorit eivät ole kyenneet toteuttamaan asiakkaiden tarpeita, joten runkoverkko pitää rakentaa valtion toimesta, joko valtion yrityksenä tai osuuskuntana.
Runkolinjoissahan ei ole tilaa edes nykyisille käyttäjille.
Terv. OHO
6@
>Olennaisinta olisi rakentaa runkolinjoiksi riittävä ja
>kunnollinen valokaapeli-verkko koko maahamme,
Runkolinjat, siis ne isot, taidettiin tehdä jo 90 luvulla ja 00 luvulla jatkettu eteenpäin.
>jota sitten vuokrattaisiin noille uusillekin langattomille
>verkoille.
Näiden odotetaan menevät vanhoille vakiintuneille toimijoille, joilla siis runkokuitua käytössä.
> Nykyiset operaattorit eivät ole kyenneet toteuttamaan
> asiakkaiden tarpeita, joten runkoverkko pitää rakentaa valtion
> toimesta, joko valtion yrityksenä tai osuuskuntana.
No eikös se osuuskuntakin oli yritys ? :-)
Valtiolla on ohjelma jolla se kuitu yritetään saada lähelle loppukäyttäjää, ja nimenomaan ne viimeiset kilometrit on pullonkaula josta puuttuu infra.
>Runkolinjoissahan ei ole tilaa edes nykyisille käyttäjille.
>Terv. OHO
Jotain lähdettä ? vai mistä nyt puhut ?
90 luvulla vedettiin tähän maahan paljon kuitua jopa yli investointiin, ja sitä tehtiin niin että ei tarvi uudelleen kaivaa vaikka itse kuitua päivitettäisiin ja maassaolevienkin kuitujen kapasiteettia voidaan kasvattaa päivittämällä aktiivilaitteita.
Jos nuo asiat ei olisi kunnossa niin ei tänne voisi edes houkutella isoja kansainvälisiä datakesksuksia. Datakeskuksia nimenomaan houkuttaa hyvät yhteydet, ja kompastuskivenä on melkein ainostaan kilpailia maita korkeampi energianverotus.
7@
Minne vedettiin ja minne ei.
Voinet käydä vaikkapa lapissa tutkimassa, siis käytännössä Datanopeuksia, muuallakin kuin sisäisissä WLAN-verkoissa (100m kuuluvuus). Muistuttaisin, jotta vielä v. 2004 alkoi Lapinliitto "turvata" Dataliikennettä kuparikaapeleilla ja Digitan OFDM-radiojärjestelmällä. Monissa maailman valtioissa tehtiin toisin.
8@
>Minne vedettiin ja minne ei.
Sitä vedettiin aika syrjäisiinkin kuntiin.
>Voinet käydä vaikkapa lapissa tutkimassa, siis käytännössä
>Datanopeuksia, muuallakin kuin sisäisissä WLAN-verkoissa (100m
>kuuluvuus).
No minulla ei ole mahdollisuuksia testa runkoverkkojen nopeuksia, mutta kyllä se yltää tukevana lappiin asti ja julkisten tilastojen mukaan ruuhkasta ei tietoakaan.
>Muistuttaisin, jotta vielä v. 2004 alkoi Lapinliitto "turvata"
>Dataliikennettä kuparikaapeleilla ja Digitan
>OFDM-radiojärjestelmällä.
Liittyy miten asiaan ?
Lapissa on ongelmana joillain alueilla pitkät etäisyydet harva-asetus, jolloin joillain alueilla niiden nopeiden kuluttaja liittymien toteuttaminen on huomattavan kallista.
Siellä pullonkaula siis aivan muu kuin Suomen runkoverkot.
800Mhz 4G nimenomaan helpottaa nopeiden, kohtuuhintaisten langattomien kuluttajaliittymien rakentamista lappiin, ainakin länsipuolelle kohtuu asutuille/aktiivisille alueille.
>Monissa maailman valtioissa tehtiin toisin.
Kuolanniemimaalla tilanne varmasti toinen, ruotsin lappi on paljon etelämpänä ja siellä laajakaista politiikka toinen, jolla veronmaksajat maksoivat laajakaistaa ongelma alueilla koteihin asti, ei ihan halpaa ollut, vaikka tiheämpi asutus sääti, mutta jos mietit runkoverkkoja niin ei Suomen tilanne kai huono.
9@
>Muistuttaisin, jotta vielä v. 2004 alkoi Lapinliitto "turvata"
>Dataliikennettä kuparikaapeleilla ja Digitan
>OFDM-radiojärjestelmällä.
Liittyy miten asiaan ?
2004 päätetyt kuparikaapeleihin perustuvat laajakaistat purettiin jo kolmen vuoden päästä.
Lapin liitto halusi ja sai 450MHz:n alueelle Digitan ofdm-tekniikan. CDMA450-verkko rakennettiin kuitenkin muihin maihin mm. lähialueellemme ja kauemmas maailmalle.
Nythän ofdm tekniikan 450-verkko on myyty, koska siihen ei mm. saa uusia ohjelmia, eikä se kyllä pelaakaan niin kuin pitäisi. Ko. verkon ostaja vaihtaa cdma-tekniikkaan.
Lue alla olevasta osoitteesta:
http://www.itviikko.fi/uutiset/2012/02/...jaa/201222643/7
Lopetan tältä erää kirjoittelun tästä aiheesta, koska joutuisin näköjään vastailemaan koko ajan kuviteltuun todellisuuteen perustuviin väitteisiin.
Ps. kyllä valokaapeliverkotkin ovat menneet poikki, koska ei ole noudatettu turvallisen rakentamisen periaatteita, ei niissä ole kulkenut Data eikä muukaan. Ammattitaito ei ole riittänyt valokaapelireittien rakentamiseen esim. ympyräperiaatteella, joilla voisi turvata liikenteen vikojen sattuessa.
onko 4g puhelimessa netti mukana eli siitä ei tarvitse maksaa erikseen ja sitä voit kayttää 4g:eetä loputtomasti
Ei ole. (Jos et osta kytkypakettia jossa liittymä ja laiteen hinnoittelu sidottu yhteen, siinäkin max 24kk ja yleensä laskutetaan kuukausittain)
Itse uutisesta, vaikka huutokauppa meni pieleen ja venähti pahasti, niin tässä tapauksessa silti taisi Kiurun ariviossa olla tontilla paremmin kuin jutun epäilevä.