Paikalla oli yhteensä 66 esittelijää, joista suurin osa oli tekniikan alan yrityksiä, jotka toimivat Suomessa ja Oulun alueella. Vahvasti edustettuina ovat edelleen ohjelmistokehitykseen keskittyvät yritykset, ja erityisesti tietoturvaan liittyvää ohjelmistokehitystä esiteltiin muun muassa Codenomiconin ja F-Securen toimesta.
Tietoturvan lisäksi mobiiliympäristöille kaivataan edelleen kehittäjiä, joskin kehitys tuntuu siirtyneen iOS:lle ja Androidille ja Windows Phonea aletaan vasta nyt harkitsemaan Nokian siirryttyä siihen. Muun muassa OP-Pohjola kaipaili sovelluskehittäjiä omille mobiilipalveluilleen, ja pankit tulevatkin jatkossa tarjoamaan entistä laajemmin palveluitaan myös älypuhelimen kautta.
Rautapuolella vuorostaan langattomat teknologiat ovat edelleen kehityksen alla ja selkeästi yksi Oulun teknologiateollisuuden kulmakiviä. Suurimpana tekijänä on Nokia Siemens Networks, jolla on edelleen paraatipaikka messuilla.
Nokia on sen sijaan päättänyt tänä vuonna turvautua hieman pienempään kojuun, ja paikallinen Oulun yksikkö kertoi muun muassa rautapuolen kehitystyöstä. Esillä oli aukaistuja N9-puhelimia joita halukkaat saivat yrittää koota kuntoon palkinnon toivossa. Lisäksi näytillä oli N9:n kehitysalusta ja N9-testikappale hyppylankoineen, mutta emme valitettavasti saaneet lupaa kuvata niitä.Nokian entisen paikan NSN:n vierestä oli tänä vuonna napannut Ericsson, joka on vastikään laajentanut Ouluun. Paikalla oli myös ST-Ericsson, joka esitteli piirikehitystään muun muassa piikiekkojen voimin. Esillä oli 300 mm piikiekkoja, joilla olleiden piirien lukumäärää kävijät saattoivat arvailla. ST-Ericsson kehittää piirejä uudella 28nm prosessilla, joskin esillä olleet piirit olivat vanhempaa tekniikkaa.
ST-Ericssonin piikiekot ja piirikuva. Pahoittelut kuvanlaadusta, syyttäkää SGS:n kameraa.
Lisäksi pöydältä löytyi vanha valotusmaski, jolla piirit valotetaan piikiekoille. ST-Ericsson esitteli myös omaa kehitysalustaansa, jossa pyöri Android-testipuhelin. ST-Ericssonin ARM-piirejä tullaan näkemään jatkossa muun muassa Nokian Windows Phone -puhelimissa.
Valotusmaski ja testialusta
Kokonaisuudessaan Pesti-messuilla vaikutti olevan hyvin tarjolla vakituisia työpaikkoja, harjoittelupaikkoja ja diplomityöpaikkoja tekniikan alan opiskelijoille. Muutaman edeltävän vuoden aikana esimerkiksi Nokia ei tarjonnut juuri ollenkaan hakupaikkoja, mutta tänä vuonna useat yritykset Nokia mukaan lukien hakivat lisää tekniikan alan työntekijöitä. Näyttää siis siltä että pohjoisessakin riittää vielä jatkossakin töitä tekniikan alan opiskelijoille.
Kommentit (15)
Miksiköhän RUOTSISSA haetaan PALJON enemmän patentteja ideoille yms innovoidaan uutta!!. JA suurin osa ulkomaisten yritysten pohjoismaiden toimipisteistä sijaitsee RUOTISSA!!. ;) Suomesta puuttuu innovaatio ja luovuus, liian suorituskeskeitä!!.
Se johtuu siitä, että Suomalaisissa oppilaitoksissa koitetaan järjestään eliminoida oppilaiden viimeisetkin mielikuvituksen rippeet.
Ja lisäksi ne vähätkin lahjakkaat ulkomaalaisetkin korkeakouluopiskelijat oikein kunnolla pusketaan pois Suomesta edelleen Ruotsiin, Alankomaihin tai Britteihin heti kun Bachelor's degree on suoritettu...
@1
Patentteja Ruotsissa haettu vuonna 2010 yhteensä 2549 ja suomessa 1833. Populaa Ruotsissa on taas melkein tuplasti enemmän, eli Suomessa haetaan patentteja enemmän suhteutettuna väkilukuun. Suomi, kuten Ruotsikin on innovoinnin etulinjassa ihan maailmassakin, jos ketään faktat kiinnostaa.
http://www.wipo.int/ipstats/en/statistics/patents/
http://ec.europa.eu/enterprise/policies...rd/index_en.htm
Suomen malli: nokkahuilu käteen ja luovuutta harjoittelemaan!
Ruotsin markkinat ovat tuplasti isommat kuin Suomen (ja kuten #4 totesi, myös väkeä löytyy rutkasti enemmän). Ruotissa puhutaan kieltä, joka on hyvin lähellä norjaa ja tanskaa kun taas Suomessa kieli muistuttaa lähinnä viroa. Ruotsiin on lyhyempi matka esim. Saksasta.
Turha VÄÄRISTELLÄ tilastoja!! ;) Ruotsalaisista lähes 1,5 miljoonaa on ulkomaiden kansalaisia/ulkomaalaisperäisiä, KUN Suomen luku on jotain 80 000 luokkaa! Joten ei niitä ruotsalaisia ole TUPLASTI enempää, korkeintaan noin KOLMANNES!!. ;)
@4
Siis NOIN kolmannes 1833 patentista = 600, lisätään tuohon, ja saadaan NOIN 2400!!. 2549 > ~2400!!. ;)
@7&8 KVG... Ruotsin väkiluku on n. 9,4 miljoonaa, jossa mukana vain Ruotsin kansalaiset. #4:n lukujen pohjalta rakas naapuri kyhäsi n. 270 patenttihakemusta miljoonaa asukasta kohti, Suomessa vastaava luku oli n. 340.
Ja vaikka leikittäisiin että tuosta 9,4 miljoonasta asukkaasta 1,5 miljoonaa (mikä on mahdollisimman kaukana realismista) olisi jotenkin vääränlaisia eivätkä sopisi tilastoon, olisi Ruotsin luku silti vain 322 hakemusta/miljoona ihmistä.
Eli ihan kilpailukykyisiä tässä ollaan naapurin kanssa, vaikka heidän bisneksestään toki iso osa muodostuukin muista kuin patentoitavista tuotteista.
Mars takaisin matikan tunnille!
@9
No kuinkakohan SUURI osa näistä patenteista on Nokian jättämiä, joita ei tulla koskaan näkemään muualla kuin paperilla??, 40%??. ;)
@9
No kuinkakohan SUURI osa näistä patenteista on Nokian jättämiä, joita ei tulla koskaan näkemään muualla kuin paperilla??, 40%??. ;)
@2 ite AMK-opiskelijana sanoisin että asia on juurikin päinvastoin, ainakin meidän koulussa.
@10 sinähän sen voitki meille selvittää kun noin asiantuntija vaikutat olevan. Tosin onhan se hyvä että jotkut kehittelee jotain uutta eikä vain kopioi toisilta, niinkuin jotkut muut..:)
Tuolla kansallisuudella ei ole noilla mainitsemilla tilastonumeroilla mitään merkitystä. Siihen kuuluvat siis kaikkien kansalaisten jättämät patenttihakemukset, olkoon ne sitten tulleet PCT-hakujärjestelmän kautta tai Euroopan patenttiviraston kautta.
Patenttien hakutilastoista ei voi tosiaan suoraan vetää johtopäätöksiä niiden onnistuneista kaupallistamisesta. Mutta toinen laittamani linkki osoittaa, että ei Suomella kovin huonosti siinäkään mene. Ja kyllä, se ei liene kenellekkään yllätys, että Nokia on selkeästi suurin patentoija Suomessa.
@ 10
Taidat olla yltiöpositiivinen Nokian kykyyn kaupallistaa patentoimansa keksinnöt. Ensinnäkin esim. Euroopan patenttivirasto myöntää patentin alle puolista jätetyistä hakemuksista. Lisäksi arvion mukaan myönnetyistä patenteista vain 2-10 % on kaupallisia menestyksiä.
@12: Missä AMK:ssa opiskelet? Tuskin ainakaan Metropoliassa..