Usein latausajalla ei ole suurempaa merkitystä, koska puhelinta voidaan ladata tuntikausia yöllä. Joskus kuitenkin pikainen lataus on enemmän kuin tärkeää – erityisesti jos laitteen akkukesto on odotettua heikompi. PhoneArenan vertailu kertoo, että ajat vaihtelevat suosituimpien älypuhelimien välillä huimasti ja jopa enemmän kuin akkukestot.
Kiinalaisvalmistaja Oppon VOOC-lataustekniikka nosti Find 7 -älypuhelimen viime vuonna latausnopeudessa ylivoimaiseen johtoon, mutta aivan hiljattain se on jäänyt kakkoseksi. Nykyisin ykköspaikkaa pitää Samsungin pikalatauksella varustettu Galaxy S6. Fast Adaptive Charging -toiminto avustaa Samsungin ykköslaitteen 2550 milliampeeritunnin akun täyteen vain 78 minuutissa.
Vertailun vuoksi hännillä oleva Sony Xperia Z3 lataa 3100 milliampeeritunnin akkunsa täyteen kolme kertaa hitaammin eli noin neljässä tunnissa. Kaikki ei kuitenkaan ole mennyt pieleen Sonyltakaan. Sillä vaikka sen Z3 ja Z3 Compact mallit ovat latausajoissa hännänhuippuja, niin niiden akut puolestaan kestävät vertailussa pisimpään. Sonylla akkukesto on n. 9,5-10 tuntia, kun se on Nexus 5:llä alle viisi tuntia.
Kaikkien kuudentoista nopeiten lataavaa älypuhelinta löydät PhoneArenan artikkelista.
Kommentit (7)
Taitaa olla käyttäjästäkin kiinni aika paljon. Itsellä Nexus 5 akku kestää 3-4 päivää(mobiilidata päällä aamusta iltaan,öisin kiinni; WhatsApp viestittelyä;kevyttä gps-käyttöä silloin tällöin ja sähköpostit manuaalisynkrnoinnilla). Olenpa parhaimmillani päässyt jopa 5-6 päivään, tosin silloin olin ulkomailla ja mobiilidata oli pois päältä. =D
Oleellisempaa olisi kertoa käytännön akkutestin tulokset. Ketään ei kiinnosta kauanko akku kestää, kun lasketaan jotain piin desimaaleja tai vastaavaa. Kukaan ei käytä puhelinta sellaiseen. Käytännön kulutukseen vaikuttaakin sitten aika paljon käyttöjärjestelmä. Siinä iPhone ja Windows Phone on aika paljon Androidia parempia
Todella helppo toteuttaa objektiivisesti...
Jos käytännön testeillä tarkoitat laitteiden raahaamista mukana, niin mahdollista kyllä, mutta jollekkin blogille äärettömän kallista, tai yhtä tyhjän kanssa.
Kuluttajalle joka tekee valintaa/arviointia akunkeston suhteen , niin erittäin tärkeä luku on se suurimman virrankulutuksen mini toiminta-aika, se kertoo paljon. Eli nämä näyttö kirkkaana, netti kuumana rankkaa laskentaa anturi päällä.
Toinen ääripää on mitata max valmiusajat, se taasen kekrtoo moniasioita. Noilla luvuilla voi jo paljon päätellä.
Noi ovat sellaisia jotka on jotenkin vertailukelpoiesti tehtävissä, vertalussa toki tehoton, himmeä pieni näyttöinen laite saa etu tehokkaaseen, kirkkaaseen isonäyttöiseen.
Max valmiusajan rinnalle tärkeä luku olisi ns nettiauki valmiusaika, se alkaa oleen jo niin epämääräistä, vaikka siitä kaivaisi kaksi ääripäätä.
Mahdollinen OSn vaikutus näkyy mitatuissa toiminta-ajoissa.
Ympäristö, käyttötavat jne vaikuttaa käytännön toiminta-aikoihin todella paljon, erittäin vaikeaa vertailla. vaatii todella paljon aikaa ja kalliita testejä.
Lisäksi os OSista rajoittaa käyttäjää, jolloin vertailu kelpoisten testienkin tekeminen vaikeutuu. OSissa ja ohjelmissa voi olla eroja, joten nekin vaikuttaa toiminta-aikoihin.
Sitä varten ilmoitetaan erilaisia toiminta-aikoja, muutenhan riittäisi että kerrotaan akunkapasiteetti.
Voidaan ihan tehdä testi, jossa simuloidaan esimerkiksi nettisurffausta, musiikin kuuntelua, whatsapp-chättäilyä yms. Toki joka alustalla on omat selaimensa, mutta suuntaa-antavia testejä asiasta kuitenkin saadaan. Tuollaiset testit ei ole kalliita.
Nuo teoreettiset maksimukulutusta mittaavat testit ovat ainakin ihan paskaa. Esimerkiksi entisen android puhelimen akku kestäisi niiden mukaan pidempään kuin iPhonen, vaikka käytännössä ero on huikea iPhonen eduksi. Aika täsmälleen teen samoja asioita puhelimella. Androidissa on kaikenlaiset taustasovellukset, jotka kuluttaa akkua.
Ei näy käyttiksen vaikutus täysin, koska testissä ollaan mitattu teoreettista kulutusta. Ongelmaksi ei ole muodostunut muun muassa Androidissa itsekseen aukeilevat taustaprosessit yms.
Simuloida ?
Musiikinkuuntelu - sen virrankulutus on mahdollista mitata, valmistajat ne myös usein ilmoittavat, jos vuorokausissa niin asia on sen osalta kunnossa, vaikka kuuntelisikin koko työpäivän.
Tuo max virrankulutus , se hyvä ohjenuora arvioidessa kuluttajan eduksi selainkäyttöä.
Esim www selain jne. on niitä ohjelmia joiden käyttö tapahtuu näytöllä ja sitä kautta niiden virrankulutukseen vaikuttaa suuresti näytön virrankulutus, näytön virrankulutukseen vaikuttaa rankasti sisältö ja näytön asetukset.
Selain käyttöönvaikuttaa yhteyden virrankulutus, ja selailtu sisältö. Eli pienillä asioilla testissä voi olla iso vaikutus tuloksiin vieden niitä eri suuntiin.
Jolloin kaupallisella blogilla, sivustolla juttu budjetit aika pieniä, tonni voi olla jo iso raha, saati sitten useampi.
Ne on hyviä, on edes joku fakta luku joka kertoo kauanko akussa ainakin riittää virtaa.
Tässä esimerkki siitä että jos katsotaan vain yhtä arvo, niin ollaan yleistäessä ihan hakoteilla.
Ei se max kulutus silti huonompi ole kuin max valmisaika, tai yksittäisen käyttäjän profiili.
Jos mitataan aika, niin siinä näkyy alustan vaikutus.
Esim jos mitataan esim valmiusaikaa, siis ihan kello menetelmällä, niin kyllä se OSn toiminta siihen suuresti vaikuttaa, siihen vaikuttaa toki ympäristö, laitteen yksilölliset asetukset jne.
OSn edellä lasken kokopaketin, siis rautatason koodista ylempiin kerroksiin, käyttikseen ja vakio sovelluksiin.
Esimerkkinä max valmiustilassa ei näy, tai ei pitäisi näkyä yksittäisen sovelluksen vaikutus, ne taasen pitäisi testata erikseen. Sam tietenkin aletaan ktkeen palveluita päälle, harppoo virrankulutus.