Oikeusjutussa on pohjimmiltaan kyse siitä, miten tiukasti kännyköiden käyttöjärjestelmät voivat päättää sen, miten sovelluksia ja pelejä jaellaan alustoille - ja mitä muuta jakelutien ympärille voidaan pakottaa.
Jutussa Fortniten kehittäjänäkin tunnettu Epic Games haastoi Googlen oikeuteen, Googlen Android-sovelluskaupan Play Storen käytännöistä.
Vaikka Androidille voidaan asentaa sovelluksia myös Play-kaupan ohi, ns. APK-asennuksina eli sideload-asennuksina, on Play-kauppa käytännössä ainoa tavallisen kuluttajan käytettävissä oleva tapa asentaa Androidille sovelluksia ja pelejä.
Android ei myöskään ole alustana avoin: jos laitevalmistaja, kuten vaikkapa Samsung tai OnePlus haluaa valmistaa Android-puhelimen, josta löytyy Googlen sovelluskauppa, täytyy valmistajan esiasentaa puhelimeen myös vuori muita Googlen sovelluksia - ja asentaa mm. Chrome sekä Googlen hakukone oletuksina.
Isoin kiista on koskenut sitä, että Play-kaupan kautta jaeltavien sovellusten kaikesta rahaliikenteestä on pakko maksaa Googlelle siivu, joka vaihtelee 15 prosentin ja 30 prosentin välillä. Sääntö koskee kaikkia mahdollisia maksuja.
Eli jos vaikkapa asennat Spotifyn Googlen sovelluskaupan kautta ja tilaat maksullisen version sovelluksen kautta, menee tilaushinnasta siivu Googlelle - hamaan maailman tappiin asti.
Epiciä kismitti käytännössä se, että Google halusi itselleen siivun kaikista pelien sisäisistä ostoksista. Eli jos käyttäjä oli asentanut pelin puhelimelleen Googlen kaupan kautta ja päätti ostaa kuukautta myöhemmin 5 euroa maksavan uuden teeman tai lisävarusteen pelissä, piti Epicin maksaa tuosta ostosta siivu Googlelle.
Oikeus päätti, että Googlella on selkeä monopoli Androidin sovellusten jakelussa ja laskutuksessa. Monopoli ei lainsäädännössä yleensä tarkoita täyttä 100% markkinaosuutta, ilman vaihtoehtoja vaan "määräävä markkina-asema" yleensä riittää määritelmän täyttymiseksi.
Oikeuden mukaan etenkin Googlen Play-kaupan ja Googlen maksujärjestelmän kytkös on laiton. Eli sovellusten pitäisi voida käyttää myös sellaisia maksutapoja, joista Google ei ota itselleen siivua.
Merkittävänä tekijänä päätöksessä oli lopulta Googlen oma Project Hug -ohjelma, johon Google pyysi osan sovellus- ja pelikehittäjistä mukaan. Ohjelmaan päässeiden yhtiöiden osalta Googlen itselleen nappaama siivu oli merkittävästi pienempi kuin muiden sovellusten ja pelien osalta. Tämä itsessään oli oikeuden mielestä jo osoitus siitä, että Google voi käyttää monopoliasemaansa kilpailun vääristämiseen.
Epic kertoo lehdistötiedotteessaan olevansa tyytyväinen päätökseen ja kehuu sen edistävän tervettä kilpailua ja olevan hyväksi kuluttajille.
Googlen edustajat puolestaan aikovat valittaa päätöksestä valitustuomioistuimeen.
Oikeuden päätöksen teki valamiehistö ja varsinaista tuomiota ei ole vielä langetettu, vaikka Google on jo todettu syylliseksi. Eli tuomari tekee myöhemmin päätöksen siitä, mikä Googlen rangaistus on ja miten sen pitää muuttaa jatkossa käytäntöjään.
Applen vastaava oikeusjuttu päättyi aiemmin Applen voittoon. Isona erona kahden jutun välillä olivat Googlen käytännöt, joissa se suostui alempiin "veroprosentteihin" osalle kehittäjistä - ja lisäksi yhtiö maksoi mm. Samsungille miljardeja siitä, että kilpailevia sovelluskauppoja ei suosittaisi laitevalmistajien tuotteissa.
Kommentoi artikkelia