OnePlus Open arvostelu - Taittuvanäyttöisten kuningas

Taittuvassa puhelimessa on pari huonoa puolta, joita on lähes mahdotonta välttää tällaista konseptia suunniteltaessa. Ensinnäkin OnePlus Open on tavallisena puhelimena käytettynä - eli "suljettuna" - reippaasti paksumpi kuin nykyaikaisen kännykän pitäisi olla.

Paksuutta on tarkalleen ottaen 11,7 mm. Luku ei kuulosta isolta, ovathan lähes kaikki muutkin kännykät "noin sentin" paksuisia (todellisuudessa noin 7-9 mm). Mutta eron todellakin huomaa, vaikka kyseessä onkin taittuvaksi puhelimeksi ohut tapaus. Vahvat Nokian 1990-luvun kultavuosien jämerät puhelimet, kuten Nokia 2110, tulevat väistämättä hieman mieleen puhelinta käytettäessä.

Toinen erikoiseen tekniikkaan kytkeytyvä ongelma on puhelimen paino: 239 gramman paino on huippuluokan kännykälle sekin varsin tukeva, vaikkakaan ei täysin ennenkuulumaton.

Paksuuden ja painon vuoksi Openia on mahdoton suositella siroa puhelinta etsivälle. Mutta siihen kohderyhmään Open ei toki yritäkään tarjota mitään.

OnePlus Openin takaosaa hallitsee valtava, pyöreä kamera-alue. Takaosaa suojelee mattapintainen lasi.

Alareunasta löytyy Openin USB-C -portti, joka käyttää USB 3.1 -tiedonsiirtonopeutta.

Puhelimen ollessa suljettuna, vasemmasta reunasta löytyvät kaikki OnePlussan tutut toimintopainikkeet: äänenvoimakkuuden keinusäädin, virtapainike sekä ikoninen OnePlussan kolmiportainen pikakytkin, jolla puhelin voidaan napsauttaa nopeasti äänettömälle.

Erikoisin asia painikkeissa on se, että Openissa ei ole näytön alla olevaa sormenjälkilukijaa, vaan sormenjälkilukija on integroitu virtapainikkeeseen. Ratkaisu on tyypillinen monen muun valmistajan tuotteista, mutta OnePlussan lippulaivamalleissa kyseistä ratkaisua ei ole nähty.

Oikea kylki on luonnollisesti täysin paljas, koska kyseinen kylki toimii samalla Openin saranana, jolla puhelin tarvittaessa aukeaa pienen tabletin kokoiseksi.

Yläreunasta löytyy jotain todella retroa ja hämmentävää. Siellä on nimittäin OnePlussan infrapunalähetin. Eli kyllä, OnePlussaa voi käyttää oikealla ohjelmistolla vaikkapa television kaukosäätimenä - aivan kuten vanhoja kunnon 2000-luvun alun kännyköitä.

OnePlus Openin rungon materiaalina on käytetty sekä titaanisekoitusta että kobolttisekoitusta. OnePlussan mukaan materiaalit tekevät puhelimen rungosta kestävämmän kuin ruostumaton teräs - ollen samalla kevyempi.

Käsituntuma on puhelimen koosta huolimatta erinomaisen hyvä. Puhelimen mittasuhteet ovat normaalia kännykkää muistuttavat, joka auttaa puhelimen kanssa sinuiksi tulemisessa todella paljon. Myöskään paino häiritsi yllättävän vähän koko testijakson aikana.

Ainoa ongelma rakenteessa itselleni oli puhelimen paksuus, johon oli hyvin vaikea tottua useamman viikonkaan testaamisen jälkeen. Pohdin todella kauan testijakson aikana sitä, mikä OnePlus Openista tulee mieleen .. kunnes keksin sen: puhelimen halkaistu taittokylki ja mittasuhteet toivat jotenkin etäisesti mieleen rakkaan Nokia N97 -kommunikaattorini vuosien takaa. Tämä ei ole missään mielessä huono asia, mutta hauska mielleyhtymä silti.

Mainittakoon vielä, että OnePlus Open tarjoaa IPX4 -tasoisen roiskesuojauksen. Puhelin ei ole siis täysin vesitiivis, mutta sen pitäisi selvitä pahimmista vesiroiskeista ja vesisateesta mainiosti - tästä lisää myöhemmin arvostelussamme..

Tekniset tiedot

• Mitat (kiinni):

• 153,4 x 73,3 x 11,7 mm

• Mitat (auki):

• 153,4 x 143,1 x 5,8 mm

• Paino:

• 239 grammaa

• Kansinäyttö:

• 6,31 tuumaa; 1116x2484; OLED; 120 Hz
  Ceramic Guard -suojaus

• Sisänäyttö:

• 7,82 tuumaa; 2268x2440; OLED; 120 Hz

• Suoritin:

• Qualcomm Snapdragon 8 Gen 2

• Muisti:

• 16 gigatavua käyttömuistia;
  512 gigatavua tallennustilaa

• Takakamerat:

• 48 megapikselin pääkamera (f/1,7; OIS)
  48 megapikselin ultralaajakulmakamera (f/2,2)
  64 megapikselin telekamera (3x; f/2,6; OIS)

• Etukamerar:

• 32 megapikselin kansinäytön kamera
  20 megapikselin sisänäytön kamera

• Akku:

• 4805 mAh

• Lataus:

• 66 watin pikalataus

• Käyttöjärjestelmä:

• Android 13
  tulevat päivitykset

• Muuta:

• IPX4 -suojaus

• Liitännät:

• USB-C, dual-SIM

• Hinta:

• julkaisun aikaan 1799 euroa, tarkista uusin hinta täältä

Kansinäyttö

OnePlus Openin kansinäyttönä on hyvinkin tavanomaista huippupuhelimen näyttöä muistuttava 6,31 -tuumainen OLED-näyttö. Näytön kehykset ovat miellyttävän ohuet ja etukamera on toteutettu tällä kertaa iskemällä punch-hole -reikä keskelle, näytön yläreunaan.

Kansinäytön tarkkuus on hieman tavallisuudesta poikkeava 1116 x 2484 pikseliä ja se tarjoaa 120 Hz LTPO3 -tekniikalla toteutetun vaihtuvan virkistystaajuuden, vaihteluvälin ollessa 10 Hz ja 120 Hz väliltä.

OnePlus kehuu kansinäytön yltävän jopa 2800 nitin kirkkauteen (normaalimaksimi 1400 nittiä) ja väite on varsin helppo uskoa. Itse pidän puhelimieni näytöt yleensä aina kirkkaimmalla mahdollisella asetuksella, mutta OnePlus Open oli ensimmäinen koskaan testaamani puhelin, jonka näyttö oli parhaimmillaan jopa liian kirkas omaan makuuni. Eli laskin suosiolla näytön kirkkautta pari pykälää alaspäin.

Kansinäyttö tukee HDR10, HDR10+ ja Dolby Vision -tiloja, joten elokuvien katseluun kansinäyttö on mitä mainioin. Väritoisto kansinäytössä oli mielestäni erinomaisen tarkka, vaikkakin oletusarvoisesti värit olivat aavistuksen verran viileät. Säätämällä asetuksista värimaailman omaan silmään sopivaksi, saatiin väritoisto luonnolliseksi.

Testijakson aikana kansinäytön kanssa ilmeni muutamia erikoisia ongelmia, joihin en yleensä törmää lainkaan kännyköitä testatessani. Ensimmäinen ja yleisin ongelma oli se, että kansinäyttö lakkasi reagoimasta kosketukseen täysin yllättäen. Ongelma poistui lähes järkiään sillä, että näytön kytki pois päältä ja takaisin päälle. Mutta etenkin pelejä pelatessa ongelma aiheutti turhautumisia.

Toinen erikoinen havainto oli se, että sateella kansinäyttö oli lähes toivoton. Mainittakoon tässä, että vaikka puhelimessa sinänsä olisi luvattuna hyvääkin vedenkestävyyttä, ei se tarkoita sitä, että kosketusnäyttö toimisi. Ja juuri näin tapahtui OnePlus Openin kanssa.

Syksyn sateilla Pokemon Go’ta pelatessa Openin kansinäyttö oli jo parin pisaran jälkeen täysin sekaisin. Eli näyttö ei ottanut kosketusta - tai kosketus tunnistettiin aivan pieleen. Toki näissä tilanteissa auttoi se, että kuvan pystyi vaihtamaan lennosta kuivana säilyneen sisänäytön puolelle. Testin venyttyä hieman aiottua pidemmäksi, tuli puhelimen kanssa testattua myös lumisateen vaikutus - ja se oli aivan samalla tavalla ärsyttävästi näytön sekoittava kuin vesisadekin.

Kumpikaan näistä ei sinänsä ole mitenkään iso ongelma - mutta ne haittasivat käytettävyyttä arjessa jossain määrin. Toivon, että ongelmat voidaan korjata tulevissa ohjelmistopäivityksissä ihan softan avulla.

Sisänäyttö

Sisänäyttö on lopulta se, jonka vuoksi tällaisia puhelimia ostetaan. OnePlus Openin tapauksessa tarjolla on lähes neliön muotoinen 2440 x 2268 resoluutiota tarjoava OLED-näyttö.

Sisänäyttökin käyttää LTPO3 -tekniikkaa, mutta virkistystaajuuden vaihteluväli on aavistuksen verran kansinäyttöäkin parempi, venyen 1 Hz hitaasta päivitystahdista 120 Hz tasoon asti.

Väritoisto on sisänäytössäkin erinomaisen hyvä ja pienellä asetusten säädöllä siitä saa täysin luonnollisen tasoisen. Ilahduttavinta on kuitenkin se sisänäytönkään osalta OnePlus ei ole tinkinyt kirkkaudesta pätkääkään: näytölle luvataan sama 1400/2400 nitin maksimikirkkaus ja allekirjoitan väitteen täysin - tätäkin näyttöä piti säädellä hieman himmeämmälle arkikäytössä.

Taittuvanäyttöisten puhelinten suurin ongelma on kuitenkin aina sisänäytön taitekohta ja siihen syntyvä kupru tai kohouma. OnePlus on kuitenkin saanut jollain mustalla magialla poistettua ongelman lähes kokonaan. Vain tietyssä valossa ja tarkkaa havainnoimalla pystyy sisänäytön taitekohdasta huomaamaan näytön kevyen kohouman, mutta arkikäytössä sitä ei käytännössä huomaa lainkaan. Tässä OnePlus pyyhkäisee kilpailijoistaan ohi todella tyylikkäästi.

Suorituskyky

OnePlussan suorituskyvystä vastaa Qualcommin Snapdragon 8 gen 2, eli uusinta ja tehokkainta mitä Qualcommillta on tällä hetkellä tarjota. Grafiikkasuorittimena pyörii Adreno 740. Käyttömuistia on paketoitu mukaan 16 gigatavua ja muisti käyttää LPDDR5X -tekniikkaa.

Tallennustilaa OnePlus Openissa on Suomessa tarjolla vain yhden vaihtoehdon verran, eli 512 gigatavua. Puolen teratavun tallennustilan pitäisi kaiken järjen mukaan riittää vaativaankin käyttöön, joten siihen Openin osto tuskin kellään kaatuu.

Suorituskyvyn osalta tarjolla on mielenkiintoinen valinta: oletuksena puhelimessa on käytössä suorittimen tehoa kuristava "perustila". Sen oheen on tarjolla erillinen korkean suorituskyvyn tila, jolloin Snapdragon 8 gen 2:sta otetaan kaikki irti - mutta akkua säästelemättä.

Perustilassa eli akkua säästävässä tilassa OnePlus Openin suorituskyky vastaa suurinpiirtein Snapdragon 8 gen 1 -järjestelmäpiirin tehoja. Toisinsanoen puhelin vastaa tällöin vuoden 2022 huippukännyköiden tehotasoa.

Korkean suorituskyvyn tilassa Open puolestaan kiilaa hyvinkin tasoihin muiden nykyaikaisten, noin tuhannen euron verrokkiensa kanssa. Aivan parasta kärkea se ei erilaisissa suorituskykyä mittaavissa testeissä ole, sillä etenkin graafisessa suorituskyvyssä puhelimen tarkka näyttö verottaa tehoja heikommalla näytöllä varustettuihin kilpailijoihin nähden.

Käytännön elämässä OnePlus Openin suorituskyky oli ilahduttavan hyvällä tasolla: puhelin ei nykinyt, pätkinyt tai juminut käytössä lainkaan, ei edes silloin, kun käytettiin rinnakkain kahta raskasta sovellusta sisänäytöllä.

OnePlussan Android

OnePlus on panostanut taittuvanäyttöisen Openin osalta Androidiinsa enemmän kuin aikoihin. Openia varten räätälöity OxygenOS sisältää varsin mittavan vuoren uudistuksia, jotka on suunniteltu nimenomaan isoa sisänäyttöä silmälläpitäen.

Näytöllä näkyvän sovelluksen jakaminen puolikkaan näytön kokoiseksi onnistuu näppärästi vetämällä kahdella sormella näytön yläreunasta alaspäin. Tämän jälkeen voidaan rinnalle avata toinen sovellus.

Kahden sovelluksen yhtäaikainen käyttö onkin sulavaa ja ikkunoiden kokoa pystyy säätämään lennosta haluamallaan tavalla. Varsin villinä lisänä myös kolmannenkin sovelluksen voi avata näytölle. Tuolloin isokin näyttö alkaa tulemaan ahdistavan täyteen, mutta ominaisuus on silti näppärä - silloin harvoin kun kolmelle yhtäaikaiselle sovellukselle todella on tarvetta.

Isoin puute sovellusten yhtäaikaisessa ajamisessa liittyykin Androidiin itseensä: usein tarve olisi pyörittää kahta samaa sovellusta vierekkäin, mutta hyvin harva sovellus tähän temppuun nykyisellään suostuu.

Myös muita erilaisia moni-ikkuna kikkailuja on tarjolla: merkittävimpänä kenties pieneen, kelluvaan ikkunaan avattavat sovellukset, jotka toimivat varsin hyvin myös normaalikokoisella kansinäytöllä.

Aivan valmis OxygenOS ei ole jaetun näytön käytölle, sillä muutamia pieniä käyttöjärjestelmän bugeja testijakson aikana tuli vastaan. Ärsyttävin näistä oli tilanne, jossa käytettiin kahta sovellusta rinnakkain, mutta käytössä ollut SwiftKey-näppäimistö sulkeutui täysin arvaamatta toista sovellusta käytettäessä. Oletettavasti ongelmat korjataan lähiaikoina, joko OnePlussan tai sovelluskehittäjien toimesta.

Muilta osin OnePlussan näkemys Androidista on varsin tuttu: yhtiön OxygenOS on kohtuullisen maltillisesti räätälöity Android ja muista OnePlussan malleista on todella helppoa siirtyä Openin käyttäjäksi. Myös Sonyn, Pixelin ja Asuksen käyttäjät tuntevat olonsa varsin kotoisaksi OnePlussan kanssa.

Myyntiin OnePlus Open saapui Android 13 kera varusteltuna. OnePlus lupaa Openille neljän vuoden ajan käyttöjärjestelmäpäivityksiä ja viiden vuoden ajan tietoturvapäivityksiä. Eli sormiharjoituksena laskettuna Openin pitäisi periaatteessa saada vielä Android 17 -päivitys vuonna 2027.

Akkukesto ja latausnopeus

OnePlus Openissa yhtiön on pitänyt hieman tinkiä akun fyysisestä koosta, jotta puhelimen koko pysyy mielekkäissä rajoissa. Tinkimisestä huolimatta Openiin on saatu ympättyä mukaan 4805 mAh akku - eli pitkälti samoihin lukuihin, johon "tavallisetkin" huippukännykät yltävät.

OnePlus on onnistunut Openin kanssa säätämään akkukestoa varsin mainiosti ja huolimatta huikean kirkkaista näytöistä, OnePlus Openin akkukesto kirii erittäin hyvälle tasolle. Se ei aivan yllä tänä vuonna testaamiemme parhaiden akkukestoa tarjoavien kännyköiden joukkoon (Asus Zenfone 10 ja Sony Xperia 5 V), mutta hyvin lähelle silti.

Vaikka omassa käytössäni puhelimelle tulee huolestuttavan paljon ruutuaikaa vuorokauden aikana, oli Openissa akkua vielä nukkumaanmenon aikoihin noin 10 - 20 prosenttia jäljellä, kun puhelin oli ollut edellisen yön latauksessa. Tällöin käytössä oli ollut suorituskykyä rajoittava, ns. standardi-käyttötila - eli aivan kaikkea Snapdragon 8 gen 2 tehoista ei oltu puristettu käyttöön. Tähän harvemmin oli tarvettakaan, kun puhelimen käyttö on pääsääntöisesti muuta kuin raskasta pelaamista. Vaikka suorittimen tehoja kuristettiinkin valtaosan ajasta, on Openin akkukesto mielestäni silti kunnioitettava suoritus, johon läheskään kaikki huippupuhelimet eivät omissa testeissäni pysty.

Akun pikalataus on puolestaan aina ollut OnePlussan yksi tavaramerkki - ja tällä saralla yhtiö ei petä brändilupaustaan. OnePlus Open tukee yhtiön omaa SuperVOOC -pikalatausstandardia 67 watin nopeudella.

Mukana toimitetaan 80 watin SuperVOOC-laturi, eli laturista irtoaisi hieman enemmän tehoja kuin mihin puhelin itsessään pystyy. Valitettavasti laturi on edelleen USB-A -liitäntää käyttävä, eli laturissa itsessään oleva johdon portti on mallia "iso ja vanha" USB.

Akun latautuminen 1% varaustasosta täyteen kesti testeissämme OnePlussan lupaamat 42 minuuttia.

Valitettavasti langatonta latausta OnePlussan uutuudesta ei löydy.

Kamerat

OnePlus on jo usean vuoden ajan panostanut vahvasti lippulaivamalliensa kameroiden laatuun. Yhtiö onkin kirinyt mallikkaasti kiinni alan jättien etumatkan ja jo parin vuoden ajan OnePlussan malleja on voinut vilpittömästi kuvata yksiksi parhaista kamerapuhelimista.

Openin osalla tietysti odotukset ovat jo hintalapun puolesta kovat: lähemmäs kahden tuhannen euron kännykältä sopii odottaa hintansa arvosta laatua myös kameroiden saralla, sillä pelkkä hieno saranatemppu ei voi olla ainoa syy tukevalle hintalapulle.

Ja kameroihin on Openissa panostettukin. Pääkamerana toimii Sonyn uutta LYTIA-tekniikkaa käyttävä 52 megapikselin Sony LYT-808 -sensori. Eri mallinimestään huolimatta sensori on ilmeisesti täsmälleen sama, jota Sonyn oma Xperia 1 V ja Xperia 5 V käyttävät pääkameran sensorina.

Sensorilta saadaan ulos 48 megapikselin tarkkuudella olevia kuvia ja sensoria on auttamassa optinen kuvanvakain (OIS). Aukkoluku pääkameralle on f/1,7.

Laajakulmakameran työjuhtana toimii puolestaan Sony IMX581 -sensori, josta siitäkin saadaan 48 megapikselin tarkkuutta ulos. Takapaneelin kamera-arsenaalin viimeistelee Omnivisionin OV64B -sensoria käyttävä, 64 megapikselin tarkkuuteen yltävä telekamera. Telekamera käyttää periskooppikameran tekniikkaa ja tarjoaa natiivitasolla "zoomauksen" 3-kertaisena ja lisäksi suoraan sensorilla tehtävänä, häviöttömänä zoomina 6x kerrointa.

Etukameroita on kaksi: toinen on käytössä ulkonäytössä, eli se etukamera, jota käytetään, kun puhelinta käytetään tavallisen puhelimen tapaan, kansi suljettuna. Tuo ulkonäytön yhteyteen paketoitu etukamera on 32 megapikselin tarkkuutta tarjoavaan Omnivisionin OV32C -sensoriin pohjautuva, kiinteällä kohdennuksella varustettu kamera. Sisänäytön etukamera on megapikseleiltään 20 megapikselin tasoinen.

Ja entäs sitten se kuvien laatu..?

Tällä kertaa OnePlus on onnistunut kamerasensoreiden valinnan ja kameraohjelmistonsa kanssa mielestäni lähes täydellisesti.

Kaikkien kolmen takakameran tuottama laatu oli häikäisevän hyvää ja ennen kaikkea tasaisesti erinomaista. Kuvien väritoisto ja yksityiskohdat olivat tilanteesta ja valitusta kamerasta riippumatta loistavalla tasolla.

Päivänvalossa kuvat olivat kauttaaltaan laadukkaita, eikä minkäänlaista pehmeyttä tai kohinaa syntynyt kuviin, edes kuvien reuna-alueille. Ja pimeässä tuntui, että kameran ja ohjelmiston yhteispeli veilä paransi tasoaan, sillä pimeässä otetuissa kuvissa OnePlus Open tarjosi mielestäni parasta laatua, mitä olen tähän mennessä kännykkäkameroilla saanut kuvattua.

Häviöttömällä zoomilla kuvattaessa, eli pääkameran 2x zoomikertoimella ja telekameran 6x zoomikertoimella kuviin hiipii mukaan hieman pehmeyttä, joten aivan täysin fyysistä, erillistä 2x tai 6x linssiä ei häviötön, sensorilla tapahtuva käsittely korvaa. Mutta kameroiden "oikeilla" tasoilla näitäkään pieniä kauneusvirheitä ei näkynyt.

Videokuvaus onnistuu kaikilla takakameroilla 4K -tarkkuudella, 60fps kuvanopeudella.

Ainoa oikeasti moitittava kulma Openin kameravalikoimassa olivat puhelimen etukamerat. Etenkin ulkonäytössä oleva 32 megapikselin kamera ylivalotti kuvat säännöllisesti ja tuntui, että megapikseleihin nähden myös kuvien yksityiskohdat katosivat turhan herkästi. Sisänäytön 20 megapikselin kamera oli aavistuksen verran parempi, mutta sekään ei laadultaan mitenkään häikäissyt.

Toki selfieiden osalta taittuva näyttö tarjoaa sen luksuksen, että selfiet voidaan ottaa tarvittaessa myös takakameroiden avulla: avaamalla puhelin auki, voi kamerasovelluksen siirtää toimimaan ulkonäytöllä, jolloin selfiet voi ottaa millä tahansa takakameroista - nähden kuvauskohteen samalla vieressä olevasta ulkonäytöstä.

Kameroiden osalta OnePlus Open loistaa - ja kiskaisee itsensä yhdeksi parhaista kännykkäkameroista.

Esimerkkikuvia

Alla nippu täysin muokkaamattomia esimerkkikuvia. Kuvat on otettu OnePlussan omalla kamerasovelluksella, perusasetuksilla. Kuvasarjat etenevät siten, että mikäli kuvia on viisi, on ensimmäinen kuva ultralaajakulmalla otettu, toinen pääkameralla, kolmas pääkameran 2x häviöttömällä zoomilla, neljäs telekameralla (3x) ja viides/viimeinen telekameran häviöttömällä 6x zoomilla.

Yhdessä kuvasarjassa on jätetty häviöttömät zoomikuvat pois, eli järjestys on niissä: laajakulma, pääkamera ja tele.

Kaikki kuvat näkyvät pakattuna ja pienennettyinä sivuilla, mutta niitä klikkaamalla, esiin aukeaa alkuperäinen, käsittelemätön kuva.

Ohessa vielä muutama muu esimerkkikuva. Kirkon torni on kuvattu laajakulmalla, muut kuvat pääkameralla (ilman 2x zoomia). Kirkon tornin kuvaa on rajattu, häviöttömästi, jotta kuvan alareunasta saatiin poistettua tunnistettavissa olevat henkilöt.

Muut havainnot

Tavallaan arvostan sitä, että OnePlus Openissa on siirretty sormenjälkilukija pois näyttöön integroidusta lukijasta puhelimen kylkeen. En ole koskaan ollut mikään erityinen fani näyttöön upotetuille sormenjälkilukijoille, koska niiden käytössä on aina raivostuttava parin sekunnin viive fyysiseen lukijaan verrattuna.

Tokihan OnePlussan päätös on todennäköisesti enemmän tekniikan pakottamaa kuin aitoa tahtoa sormenjälkilukijan siirtämiselle eri paikkaan.

Mutta samaan hengenvetoon sanottakoon, että lukijan siirtäminen puhelimen kylkeen ei sekään aivan toimi, ainakaan itselleni. Puhelin on siis paksu ja sormenjälkilukija on "alemmassa puolikkaassa", sen vasemmalla sivulla. Lähes kuukauden kestäneen testijakson aikana en saanut päähäni rakennettua täysin luontevaa liikerataa, jolla peukalo olisi aina sujahtanut juuri oikeaan kohti kylkeä.

Todella usein sormi hakeutui "ylemmän puolikkaan" kohtaan, eli aivan sormenjälkilukijan yläpuolelle (sivusta päin katsottuna), jossa ei olekaan yhtään mitään. Näyttö auki avattuna sormenjälkilukijan paikka oli jokseenkin luonnollisemmassa kohdassa.

Yhteenveto

OnePlus Open on tällä hetkellä paras taittuvanäyttöinen kännykkä, mitä markkinoilla on tarjota. Olemme testanneet Samsungin mallistoa ja päässeet kokeilemaan hieman myöskin Googlen taittuvanäyttöistä puhelinta. Open vie tässä vertailussa pisteet itselleen lähes kaikin mahdollisin tavoin.

Open on onnistuttu puristamaan lähes järkevän kokoiseksi puhelimeksi myös "tavallisena" puhelimena. Se on "tavalliseksi" puhelimeksi toki edelleen paksu, mutta ei mitenkään ihan tolkuttoman paksu. Ulkonäyttö on hyvä ja peittää koko puhelimen etualan. Eli käytettäessä Openia suljettuna, se on silloinkin varsin mukiinmenevä pakkaus, kunhan ei ala vertaamaan sitä ohuimpiin ja siroimpiin tavallisiin kännyköihin.

Lisäksi OnePlus on saanut paketoitua Openin mukaan lähes kaiken, mitä kalliilta huippukännykältä sopii toivoa: pikalataus, huikean hyvät kamerat, kirkas ja upea näyttö sekä reilusti suorituskykyä.

Kauneusvirheitä ei ole paljoa ja mikään niistä ei ole mielestäni valtavan iso. Langattoman latauksen puuttuminen on hieman ärsyttävä seikka, mutta jättämällä se pois, on todennäköisesti saatu puhelinta aavistuksen verran keveämmäksi. Etukameran kehnous on yllättävä, mutta taittuvan näytön ansiosta selfiet voi ottaa takakamerallakin. Ainoa isohko miinus on ulkoilmaihmisille se, että puhelin ei siedä kovin hyvin vettä - ja omassa testissäni ulkonäytön kastuminen teki siitä käyttökelvottoman hieman turhan herkästi.

Oikeastaan ainoa asia, mitä potentiaalisen ostajan kannattaa pohtia, on se, että tarvitko oikeasti taittuvanäyttöistä puhelinta. Hinta on kova, lähennellen jo huikeaa parin tuhannen euron hintalappua julkaisuhetkellä, joten taittuvaa näyttöä pitää oikeasti haluta, tällä hinnalla. Jos olet täysin varma, että taittuvanäyttöinen puhelin on se, mitä haluat, on OnePlus Open parasta, mitä ylipäätään voit hankkia.

Jos taas et ole täysin varma siitä, tulisiko auki taittuvaa isompaa näyttöä käytettyä, kannattaa kenties pohtia omaa puhelimen käyttöä tarkemmin ja miettiä, mitkä tilanteet olisivat sellaisia, joissa isosta, neliönmuotoisesta näytöstä olisi oikeasti hyötyä. Jos et fiksuja tilanteita keksi, suosittelen pysymään tavaomaisissa kännyköissä - ainakin toistaiseksi.

Vaihtoehdot

En nyt tässä lähde edes tarjoilemaan vaihtoehdoiksi muita kuin taittuvanäyttöisiä puhelimia, koska Openin ostoa pohtiva lienee tehnyt jo päätöksen siitä, että taittuvanäyttöisellä mennään.

Suomessa taittuvanäyttöisiä puhelimia on tarjolla käytännössä vain Samsungilta. Googlen Pixel Foldia saa toki tilattua useistakin verkkokaupoista Suomeen, vaikka puhelinta ei virallisesti Googlen toimesta Suomeen myydäkään.

Luontevin vertailukohta onkin Samsung Galaxy Z Fold5 eli Samsungin uusin taittuvanäyttöinen malli. Samsung päihittää OnePlussan muutamalla osa-alueella: Foldista löytyy langaton lataus, parempi vedenkestävyys - ja ennen kaikkea sitä on myyty viime aikoina selkeästi OnePlussaa halvemmalla.

Toisaalta OnePlus Open on kevyempi, ohuempi ja sen kamerat ovat mielestäni pykälän Samsungin vastaavia paremmat. Kenties tärkein ero OnePlussan eduksi on kuitenkin se, että OnePlus Openin iso sisänäyttö on yksinkertaisesti Samsungin vastaavaa parempi - Samsungissa näytön taitoskohdan havaitsee turhankin selkeästi, kun taas OnePlussassa sisänäytön taitos on käytännössä huomaamaton.

Plussat

• Loistava ulkonäyttö: 120Hz, yksi kirkkaimmista näytöistä
• Loistava sisänäyttö: taitoskohta ei pistä silmään
• Suorituskyky (varauksin, lue arvostelusta tarkemmin)
• Upeat takakamerat
• 66W pikalataus
• Erittäin hyvä akkukesto (varauksin, lue arvostelusta tarkemmin)
• OnePlussan omat parannukset Androidiin taittuvan näytön käyttöön ovat selkeitä ja hyödyllisiä
• Taittuvanäyttöiseksi puhelimeksi ilahduttavan kevyt ja pieni

Miinukset

• Näytöt sekoavat vähäisestäkin vedestä
• Etukameroiden kuvanlaatu on pettymys
• Ei langatonta latausta