Opas: Mitä eroa on OLED ja AMOLED -näytöillä?

Kännyköiden näyttöjen yhteydessä mainitaan usein useita teknisiä termejä, joilla kuvataan puhelimen näytön käyttämää teknologiaa. Mutta mitä lyhennehirviöt oikeasti tarkoittavat?

Yleisimmin puhelinten näytöistä puhuttaessa törmätään kolmeen lyhenteeseen: IPS LCD, OLED sekä AMOLED.

LCD, miten se toimii?

Näistä kolmesta vanhin ja monella tapaa kehnoin tekniikka on LCD, jota käytettiin vielä 2010-luvulla myös huippuluokan kännyköissä. LCD-tekniikkaa käytetään myös edullisemmissa televisioissa ja vielä 2020-luvullakin edullisemmissa kännyköissä.

Tässä vaiheessa kannattaa huomata, että LCD-näyttöjä kutsutaan usein myös LED-näytöiksi, mutta nimestä huolimatta niillä ei ole mitään tekemistä OLED-tekniikan kanssa.

LCD käytännössä pohjautuu kahteen erilliseen osaan: näytön takaa loistavaan taustavaloon sekä näyttöpaneelissa itsessään oleviin nestekiteisiin. Taustavalo törmää matkallaan näytössä oleviin nestekiteisiin, jotka muuttavat valon kulkua ja väriä. Näitä nestekiteitä on näytössä sitten hurja määrä (esimerkiksi 1920x1080 -tarkkuuden näytössä siis noin 2 miljoonaa) ja kukin niistä muuttaa taustalta tulevaa valoa omalla tavallaan. Näiden muutosten pohjalta syntyy lopulta näytöllä näkyvä kuva.

LCD-tekniikan yksi ongelma on se, että taustavalo näkyy väistämättä hieman läpi, myös silloinkin, kun on tarkoituksena toistaa mustaa väriä. Eli musta ei ole LCD-näytöissä koskaan täysin musta, vaan ainoastaan niin musta kuin kyseisen kohdan nestekiteet onnistuvat valon läpäisyä estämään.

OLED, miten se toimii?

OLED-tekniikka puolestaan pohjautuu orgaanisiin, valoa säteileviin diodeihin. Jokaisella näytöllä olevalla pisteellä on oma diodinsa, joka osaa hohtaa sekä sininstä että keltaista valoa. Yhdistämällä nuo kaksi valoa yhteen, diodi muodostaa valkoista valoa. Valkoinen valo sitten ohjataan valon aallonpituutta muuttavaan elementtiin, jolloin valkoinen valo muuttuu halutun väriseksi.

OLED-näytössä siis jokainen yksittäinen näytön piste tuottaa itse oman valonsa - kun taas LCD-näytössä taustalla on yksi ainoa, koko näytön kokoinen valonlähde.

Tässä piilee yksi OLED-tekniikan eduista: kun halutaan täysin musta pikseli, kyseistä pikseliä ei lainkaan "sytytetä päälle", joten kyseinen pikseli on aivan oikeasti täysin musta - siihen ei koskaan tullutkaan valoa. Myös kontrasti, eli värien keskinäinen ero on OLED-näytöissä merkittävästi suurempi, kun jokainen pikseli ohjaa itse omaa valoisuuttaan ja omaa värimaailmaansa, riippumatta siitä, mitä valoarvoa tai väriä viereinen pikseli tuottaa.

Lisäksi OLED-näytöt ovat tyypillisesti ohuempia kuin LCD-näytöt, kun näyttöön ei tarvitse rakentaa useita kerroksia - eikä koko näytön pinta-alaa kattavaa taustavaloa.

AMOLED vs OLED?

AMOLED on itse asiassa OLED-näyttö sekin, termi tarkoittaa Active Matrix OLEDia. Käytännössä AMOLEDin ja OLEDin tekniikoiden suurin ero on se, että AMOLED-näytössä OLED-kalvon päälle on lisätty "aktiivinen matriisi" TFT-kalvo, jolla ohjataan aktiivisesti valon kulkua ja värimaailmaa ennen sen siirtymistä katsojan silmiin.

Muita kuin AMOLED-tekniikkaan pohjautuvia OLED-näyttöjä kutsutaan toisinaan passiivisiksi OLED-näytöiksi (POLED).

Käytännön elämässä ero on siinä, että AMOLED-näytöt ovat virkistystaajuudeltaan ja vasteajoiltaan merkittävästi OLED-näyttöjä nopeampia.

Puhelimissa ei nykyisin enää käytetä käytännössä koskaan passiivisia OLED-näyttöjä, joten kännyköiden osalta termit tarkoittavat aina samaa: vuoden 2023 kännykkämalli, joka kertoo käyttävänsä OLED-tekniikkaa, käyttää oikeasti AMOLED-tekniikkaa.

Televisioissa tarina on eri ja niissä käytetään usein myös passiivista OLED-tekniikkaa, kun nopealla vasteajalla ei ole niin suurta merkitystä kuin vaikkapa kännyköissä tai pelikäyttöön tarkoitetuissa tietokoneiden näytöissä.

Sekä OLED- että AMOLED-näytöt kuluttavat merkittävästi vähemmän virtaa kuin LCD-näytöt, mutta ne myös maksavat selkeästi enemmän kuin LCD-näytöt.

Merkittävin OLED- ja AMOLED-tekniikoiden huono puoli on se, että LCD-näyttöihin verrattuna ne ovat huomattavasti herkempiä kuvan "kiinni palamiselle". Eli mikäli samaa kuvaa pidetään näytössä todella pitkiä aikoja yhteen putkeen, saattavat kuvan äärilaidat "palaa kiinni" näyttöön pysyvästi.