Esimerkiksi Motorola testasi konseptia ihan käytännössä Atrix 4G -kombinaatiolla, jossa kannettavaa tietokonetta muistuttavaan telakkaan kiinnitetään Android-puhelin. Puhelimen käyttöjärjestelmä peilautuu tämän jälkeen telakan näytölle ja runkoa voi käyttää kuin kannettavaa tietokonetta, vaikka kaikki laskenta tapahtuu edelleen älypuhelimessa. Ajatus tietokoneen raudan vaihtamisesta usein päivitettävään älypuhelimeen kuulostaa niin kuluttajan kuin laitteita myyvän firmankin korvaan ihan houkuttelevalta.
Tausta
Vuonna 2011 Motorola demonstroi myös näyttöön kiinnitettävää telakkaa, joka muuttaisi puhelimen ohjelmiston käyttöliittymän työpöytäkäyttöön optimoituun muotoon.
Sittemmin erilaisia tietokoneen, tabletin ja puhelimen hybridiratkaisuja on nähty lukuisia kappaleita. Yhdessä vaiheessa Asus tuntui menneen tähän segmenttiin lähes all-in-strategialla. Harva ratkaisu kuitenkin saavutti juuri minkäänlaista kaupallista menestystä.
Ajatus ei kuollut, vaikka laitteet hävisivätkin hiljalleen markkinoilta. Microsoft herätti teknologian henkiin vuonna 2015 esittelemällä Microsoft Continuumin, vaikka Ubuntua kehittävällä Canonicalillakin oli omat kehityshankkeensa tässä välissä. Continuumin vahvuus oli selvästi Windows, joka vetoaa toimistoympäristössä työskenteleviin ihmisiin, jotka kiistatta eniten hyötyvätkin koko teknologiasta. Continuumin heikkous oli kuitenkin epäkiinnostava älypuhelinohjelmisto ja sovellustuen puute.
Android-puolelta ei ole nähty kunnollista haastajaa Microsoftin Continuumille, mutta Samsungin ansiosta sellainenkin on nyt olemassa. Galaxy S8:n julkistuksen yhteydessä markkinoille tuotiin myös Samsung DeX -telakka, joka on toiminnallisesti käytännössä sama laite kuin Continuum-telakkakin. Itse asiassa Lumia 950:n on huomattu toimivan myös DeXin kanssa, joten teknisesti laitteilla ei voi suurta eroa olla.
Samsung DeX poikkeaa Continuumista käytännössä ulkonäön suhteen. DeX muistuttaa modernia robotti-imuria, jonka kannen saa kätevästi liu'utettua auki ja kiinni kuljetusasentoon. Puhelin tökätään telakasta löytyvään pistokkeeseen. Continuumissa puhelin kiinnitetään "matolaatikkoon" taas kaapelilla, minkä takia Microsoftin toteutus muistuttaa pientä johtohelvettiä. Toisaalta Continuumissa puhelimen itsenäinen käyttö peilauksen yhteydessä on erittäin kätevää juuri johdon mahdollistaman "käsikäytön" ansiosta.
DeX soveltuu kaikista parhaiten työpöytätietokoneen korvaajaksi – erityisesti kaikkein kevyimpään käyttöön. Oikeaa työpöytäduunia varten sovellustukea tai tarvittavaa potkua Galaxy S8:sta ei tietenkään löydy, mutta ei DeXin ole tarkoituskaan olla Mac Pron kilpailija.
Samsung DeX Station
Samsung DeX kytketään televisioon tai tietokonenäyttöön laitteen takapuolelta löytyvän HDMI-liitännän kautta. Rivissä on myös 100 Mbps:n Ethernet-paikka, kaksi täysikokoista USB 2.0 -paikkaa näppäimistöjä ja hiirtä varten sekä USB-C-laturipaikka. Johtoja ei pakkauksesta löydy lainkaan, joten virtaa syötetään DeXiin Galaxy S8:n mukana tulevan laturin avulla. Itse telakointi tapahtuu luonnollisesti USB-C-liittimen kautta.
DeXin käyttöönotto on äärimmäisen yksinkertaista, joten sormi ei sen kanssa mene millään suuhun. Puhelin kytketään telakkaan kiinni, minkä jälkeen näytöllä kysytään halutaanko DeX-tila aktivoida ja pyydetään hyväksymään lakitekniset käyttöehdot. Tietokoneen tai television näytölle lävähtää automaattisesti Windowsia jäljittelevä työpöytänäkymä, jonka kuvasuhdetta voi kuitenkin hiukan joutua television kaukosäätimellä rukkaamaan oikeaksi. Rekisteröitymistä tai kirjautumista mihinkään Samsung-tiliin DeX ei vaadi, vaan homma toimii plug-and-play-tyyppisesti.
DeX-näkymässä Android-sovellukset toimivat periaatteessa siinä missä älypuhelimessakin, mutta vain osa kaikkein yleisimmistä sovelluksista on optimoitu ikkunointiin. Esimerkiksi YouTuben ruudun kokoa voi muutella, mutta Facebook on lukittuna mobiilikäyttöliittymään. Ikkunoinnin muuttamisen visuaaliset efektit ovat kuitenkin 90-luvun lopulta, sillä ikkuna ei päivity reaaliaikaisesti uuteen kokoon, vaan vasta sen jälkeen kun haluttu uusi koko on valittu. Ikkunointi on kuitenkin sellainen ominaisuus, jota ei edes löydy Microsoftin Continuumista – mikä on aika koomista, kun ajatellaan Microsoftin rooli työpöytäjärjestelmissä.
Continuumissa on kuitenkin selkeä etu DeXiin nähden: Continuumissa puhelinta voi käyttää myös työpöytäsimuloinnin aikana täysin itsenäisesti, joten käyttäjä ei menetä puhelintaan vaikka olisikin "tietokoneella". Johtokytkennän ansiosta käyttö on myös luontevaa. DeXissä tätä samaa ominaisuutta ei ole, mikä on hiukan ongelmallista, sillä nykypäivänä on aika normaalia käyttää useaa laitetta samanaikaisesti. Käyttäjän ei pitäisi joutua valitsemaan puhelimen ja tietokoneen välillä. Ei erityisesti silloin kun hän tekee jotain järkevää tietokoneellaan. Lisäksi Continuumia voi käyttää myös ilman erillistä näppäimistöä: puhelimen kosketusnäyttö toimii sekä kosketuslevynä että näppäimistönä.
Tässä mielessä Applen strategia kehittää puhelimen ja tietokoneen saumatonta yhteiskäyttöä vaikuttaa paremmalta kuin yrittää fyysisesti korvata tietokone puhelimella, vaikka sinänsä on kaunis ajatus pystyä yhdistämään kaikki tietotekninen laskenta yhteen laitteeseen.
Yhteenveto
Samsung DeX ei ole arkielämää helpottava ratkaisu, vaikka tuoteidea onkin mielenkiintoinen: tietokoneen korvaaminen puhelimella. Konseptissa on kuitenkin muutamia puutteita, mitkä vähentävät DeXin kiinnostavuutta työpöytäkäytössä. Se ei tarjoa kunnollista työpöytäympäristöä, vaan lähinnä imitoi sitä. Mobiilisovellusten käyttöliittymät ja pilvipalvelut ovat kehittyneet niin hurjasti, että on hankala keksiä miksi tavallinen sukankuluttaja varsinaisesti edes tarvitsee DeXiä arjessaan.En siis suosittelisi ostamaan 150 euron DeXiä, ellet sitten pysty perustelemaan hyvin itsellesi miksi todella tarvitset sitä.
Kommentoi artikkelia