Petteri Pyyny
11. helmikuuta, 2021 12:21
Tasan kymmenen vuotta tulee kuluneeksi tänään siitä, kun Nokia kertoi vaihtavansa puhelintensa käyttöjärjestelmän Microsoftin Windows Phoneen. Tuolloin potkaistiin liikkeelle lumipallo, jonka seurauksena Suomessa ei ole enää matkapuhelinjättiläistä.
Uutisoimme tuolloin laajasti Nokian ja Microsoftin liitosta ja tarkempia tietoja Nokian ja Microsoftin yhteistyöstä saatiinkin päivän mittaan:
Olimme omissa kommenteissamme varovaisen optimistisia tulevaisuuden suhteen: Nokian Symbian-kehitys oli jäänyt armotta Androidin ja iPhonen taakse ja jotain täytyi tehdä. Emme vain olleet todellakaan varmoja sen suhteen, oliko Windows Phonen valinta se oikea valinta vai olisiko pitänyt hypätä sittenkin Androidin leiriin - tai jatkaa WP:n kyljessä omankin käyttöjärjestelmän kehittämistä.
Yksi Nokian ja Microsoftin yhteistyön kärsijistä oli Nokian kehittelemä "seuraavan sukupolven nokialainen käyttöjärjestelmä", MeeGo, jonka kehitys käytännössä kuoli Nokian siirryttyä Microsoftin leiriin. Vielä uutisoinnin aikaan Intel valoi uskoa MeeGon tulevaisuuteen, mutta näin vuosikymmen myöhemmin katsottuna projekti kuoli tuona päivänä. MeeGon tuhkista syntyi toki vielä Tizen, joka on kaivanut itselleen oman pienen lokeron maailmasta, toimien pääosin Samsungin televisioiden ja älykellojen käyttöjärjestelmänä.
Microsoftin ja Nokian yhteistyötä ei kestänyt lopulta kuin 2,5 vuoden ajan. Sitten, syksyllä 2013 kerrottiin se, mitä jo osattiin odotella: Microsoft osti Nokian kännykkäliiketoiminnan ja Nokian tavaramerkin käyttöoikeudet kännyköissä tuleviksi muutamaksi vuodeksi.
Lopulta Windows Phone - joka sittemmin tunnettiin nimellä Windows Mobile - ei koskaan pystynyt vakavasti haastamaan Androidia ja iPhonea. Microsoft luovutti projektin kanssa lopullisesti vuoden 2019 alussa ja kehotti Windows-puhelimia käyttävien hankkimaan tilalle joko Android- tai iOS-puhelimen.
Nyttemmin Nokia on palannut kännykkäbrändinä takaisin markkinoille, mutta merkki on ainoastaan lisensoitu, toisen suomalaisen yhtiön, HMD Globalin käyttöön. HMD on paljon pienemmällä kunnianhimolla varustettu, modernimpi tapaus kuin Nokia aikoinaan oli ja yhtiö on käytännössä lisensoija, joka ostaa valtaosan toiminnoistaan kolmansilta osapuolilta.
Lisäksi Nokian merkin arvo kännykkämaailmassa ehti laimentua 10 vuoden Windows-saagan aikana ja merkkiuskollisuutta löytynee enää lähinnä Suomesta ja Intiasta. Mutta toki, HMD on tehnyt paljon oikeitakin asioita ja onhan se erittäin mieltä lämmittävää nähdä ikonista Nokia-brändiä jälleen kännykkäkaupan valikoimassa.
Nokialla oli aikoinaan yksi tehokkaimmista logistiikkaketjuista kännykkämaailmassa. Yhtiön tekninen osaaminen rautapuolella oli sekin kiistatonta. Mutta lopulta yhtiö ei osannut mukautua kuluttajien toiveisiin ja hirttäytyi kenties liikaa siihen, mikä oli aiemmin toiminut. Windows-kelkkaan hyppäämiselle oli toki vaihtoehtoja tarjolla: olisiko Nokia ollut kilpailukykyinen Android-valmistaja Samsungia ja kiinalaisia yhtiöitä vastan? Kenties.
Olisivatko Nokian paukut riittäneet kiskomaan MeeGon maaliin ja luomaan siitä suositun käyttöjärjestelmän Androidin ja iOS:n rinnalle? Tuskin. Koska pelkkä käyttöjärjestelmän erinomaisuus ei enää vuonna 2011 riittänyt, vaan leikki oli nopeasti siirtynyt sovellustarjonnan puolelle - seikka, jota edes Microsoft valtavan kehittäjäyhteisönsä tuellakaan ei onnistunut voittamaan.
Nokia oli jo 2011 alussa todella pahoissa vaikeuksissa: Android-puhelimet olivat tuhoamssa sen markkinaosuuksia ympäri maailmaa ja yhtiöltä alkoivat loppumaan keinot markkinaosuuksien menetyksen estämiseksi. Yhtiön oli pakko tehdä nopeita liikkuja, kun sillä oli vielä brändiarvoa ja kokoa. Sitä voidaan jahkailla tulevatkin vuosikymmenet, oliko juuri Windows Phonen kelkkaan hyppääminen se oikea ratkaisu.
Lopputulos on kuitenkin se, että Nokia yhtiönä selvisi hengissä - ja elää edelleen, vaikkakaan se ei enää ole sellainen jättimäinen kuluttajabrändi kuin se joskus kunnian vuosinaan vielä oli.