Manu Pitkänen
18. kesäkuuta, 2015 10:06
Stephen Elopin saatua käytännössä potkut Microftilta (herramiessääntöjen vuoksi yritykset harvoin kertovat onko kyse erosta vai erottamisesta), on yksi sivu taas saatu kirjoitettua loppuun historiankirjoihin. On siis aika hieman muistella, mitä Elopin Nokia-aikakaudella oikein tapahtui.
Nokian kakkosvalinta uudeksi toimitusjohtajaksi
Nokian pitkäaikainen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila paljasti vuonna 2013 Mahdoton menestys -elämäkerrassaan, että Stephen Elop ei ollut yhtiön ensisijainen toimitusjohtajakandidaatti Olli-Pekka Kallasvuon seuraajaksi, vaan hän oli vasta kakkosvaihtoehto. Nimeämättä jääneeltä ykkösvaihtoehdolta ei kuitenkaan löytynyt kiinnostusta tehtävään, koska ei ollut valmis muuttamaan Suomeen. Näin ollen raati valitsi Elopin, joka hänkään ei koskaan muuttanut perheineen Suomeen.
Palava lautta -muistio
Vuoden 2011 alussa julkisuuteen vuotanut Palava lautta -muistio tulee olemaan varmasti niiden asioiden joukossa, joista Elop kaikkein parhaiten muistetaan. Muistiossa Elop maalailee Nokian seisovan palavalla öljylautalla ja edessä on valinta: pysyäkö lautalla ja valmistautua varmaan kuolemaan, vai hypätäkö suuresta pudotuksesta huolimatta valtamereen.
Tarinassa öljylautta tarkoittaa käytännössä Nokian silloisia ohjelmistoalustoja, Symbiania ja sen seuraajaksi kaavailtua MeeGoa. Elop ei nähnyt niissä tulevaisuutta, minkä vuoksi oli tehtävä rohkeita päätöksiä.
Nokian osavuosituloksia selailemalla nähdään kuinka Nokian älypuhelinmyynti lähti voimakkaaseen syöksykierteeseen lauttamuistion ja sitä seuranneiden alustamuutosten seurauksena. Kyse oli käytännössä Osborne-ilmiöstä, jossa ilmoitettiin nykyisen tuotemalliston olevan jo kuollut, vaikkei sille pystytty tuomaan korvaajaa vielä pitkään aikaan.
Symbianin, MeeGon ja Meltemin lopettaminen
Elopille rohkeat päätökset tarkoittivat käytännössä Nokian oman käyttöjärjestelmäkehityksen lopettamista ja tuhansien työntekijöiden irtisanomista. Symbianin ja MeeGon tilalle otettiin Microsoftin Windows Phone, josta oikeastaan kenelläkään ei ollut minkäänlaista kokemusta tuolloin. Windwos Phone 7 lanseerattiin vuoden 2010 lopulla – samoihin aikoihin kun Elopistakin tuli Nokian toimitusjohtaja.
Nokia-piireissä päätökset otettiin hyvin raskaasti vastaan. Vaikka myöhemmin julkaistava Nokia N9 menestyisi kuinka hyvin tahansa, ei paluuta MeeGoon enää olisi.
Myöhemmin tehdyissä tehostamistoimenpiteissä päädyttiin myös edullisiin matkapuhelimiin tarkoitetun Meltemi-ohjelmistonkin lopettamiseen.
Elopin veroetu
Elopin tekemät strategiset päätökset herättivät suomalaisissa voimakkaita tunteita, mutta tunteet nousivat pintaan hänen saamansa veroedunkin ansiosta. Stephen Elop luettiin niin sanottuihin ulkomaalaisiin avainhenkilöihin, jotka nauttivat alennetusta ansiotuloverotuksesta. Elopin palkkaa verotettiin kiinteällä 35 prosentin verolla, kun normaalin progression mukaan hänen olisi kuulunut maksaa palkasta 50 prosenttia veroa.
Salon matkapuhelintehtaan sulkeminen
Suomalaiset ostivat uusia Nokia-puhelimia erityisesti siksi, että niiden koettiin olevan suomalaisia. Vaikka monet puhelimet koottiinkin ulkomailla, oli Nokialla myös matkapuhelimien kokoonpanoon tarkoitettu tehdas Suomessa. Salossa sijainneen tehtaan ansiosta puhelimien akun alta saattoi löytää tarran, jossa luki Made in Finland.
Vaikka Elop olikin vakuutellut Salon tuotekehityksen ja tehtaan olevan äärimmäisen tärkeitä Nokialle, ilmoitti hän tehtaan sulkemissuunnitelmista vuonna 2012. Viimeinen Made in Finland -nokialainen toimitettiin maailmalle heinäkuussa 2013.
Muhkea eroraha
Hyvin tehdystä työstä on ihan hyväksyttävää maksaa kunnon korvaus, mutta Elopin saama 24,2 miljoonan euron eroraha ei oikein uponnut suomalaisten järkeen. Elopin aloittaessa Nokian toimitusjohtajana, oli yrityksen markkina-arvo noin 29,5 miljardia euroa. Kolmessa vuodessa Elop onnistui sulattamaan markkina-arvon 11,1 miljardiin euroon.
Troijan hevonen
Suuri kysymys Stephen Elopin kaudesta tulee olemaan varmastikin se, että oliko hän Microsoftin laatima Troijan hevonen, jolla Nokian puhelinliiketoiminta saatiin huijattua ohjelmistojätin haltuun. Elop johti Microsoftin Office-liiketoimintaa ennen kuin siirtyi Nokian toimitusjohtajaksi. Microsoftin ostettua Nokian laiteliiketoiminnan, Elopista tehtiin uuden laite- ja palveluyksikön johtaja.
Niin tai näin, Nokian tavoitteena oli saada Pohjois-Amerikan markkinat kaapattua itselleen Windows Phonella. Tämä oli ehkä kriittinen virhe, sillä kasvu oli tuolloin siirtymässä Kiinaan ja muualle Aasiaan. Applellekin pelkästään Kiina on jo suurempi markkina-alue kuin koko Eurooppa. Windows Phonesta puuttui monia Aasian markkinoilla arvostettuja ominaisuuksia, esimerkiksi Bluetooth-tiedonsiirtoa ei tuettu. Nokialla oli vahva ote Kiinasta Symbian-alustan ansiosta, mutta se ote murtui Elopin Windows Phone -strategian myötä.