Teemu Laitila
28. joulukuuta, 2011 14:34
Tämän hetken puhutuin Android-puhelin on ylivoimaisesti Samsungin ja Googlen yhteistyönä valmistama Galaxy Nexus. Galaxy Nexus on Googlen Nexus-sarjan kolmas puhelin ja toinen, jonka valmistajana on toiminut Samsung. Nexus-puhelinten on tarkoitus toimia eräänlaisena referenssilaitteena Androidin parhaimmista ominaisuuksista ja ne julkaistaan yleensä uusien suurempien käyttöjärjestelmäpäivitysten yhteydessä.
Galaxy Nexus onkin ensimmäinen markkinoille saapunut uudella Android 4.0 Ice Cream Sandwich -käyttöjärjestelmällä varustettu laite. Ice Cream Sandwichin on tarkoitus olla ensimmäinen "universaali" Android-versio, joka skaalautuu älypuhelimista aina isoimpiin tablet-laitteisiin saakka. Lisäksi uusimmassa Androidissa on pyritty panostamaan käyttäjän elämän helpottamiseen tuomalla tärkeimmät ominaisuudet helpommin löydettäviksi ja yksinkertaistamalla monia toimintoja.
Android on pitkään nauttinut kyseenalaisesta maineesta, jonka perusteella käyttöjärjestelmä sopii parhaiten lähinnä tekniikasta syvällisemmin kiinnostuneille ja niille, jotka jaksavat käyttää tuntikausia puhelimensa säätämiseen mieleisekseen. Ice Cream Sandwichillä Google tavoittelee laajempaa käyttäjäkuntaa ja lyhyehkön testijakson perusteella tavoitteessa on menty eteenpäin.
Vaikka uusin Android onkin kiistatta yksi Galaxy Nexuksen mielenkiintoisimmista ominaisuuksista, myös raudalla on merkitystä. Galaxy Nexus sijoittuu ominaisuuksiensa puolesta Android-puhelinten kärkijoukkoon tai jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tutkitaan millainen paketti Galaxy Nexus on kokonaisuutena.
Vaikka Galaxy Nexus on ainakin näyttönsä puolesta yksi isoimpia nykypuhelimia, siro muotoilu saa puhelimen vaikuttamaan todellista kokoaan helppokäyttöisemmältä. Muotoilussa on käytetty samaa tyyliä kuin edellisessä Samsungin valmistamassa Nexus-sarjan puhelimessa. Koska laitteen etupinnassa ei ole fyysisiä tai edes kapasitiivisia nappuloita, alareunaan asti ulottuva näyttö saa Nexuksen vaikuttamaan hieman pitkulaiselta.
Yksi Nexus S -mallista säilynyt ominaisuus on kaareva näyttö, jota Samsung kutsuu nimellä Contour Display. Kaarevan näytön pitäisi vähentää heijastuksia ja mukailla pään muotoa korvalla pideltäessä. Heijastusten vähenemisestä on hankala sanoa, mutta puhelin tuntuu korvalle nostettuna erittäin miellyttävältä. Näyttö on päällystetty likaa hylkivällä pinnoitteella, eikä näyttö pidemmänkään koskettelun jälkeen näytä erityisen tahmaiselta.
Galaxy Nexuksen fyysiset mitat ovat 135,5x67,9x8,9. Puhelimen yläpää on useampia millejä ohuempi kuin alapää. Lisäksi takana alhaalla on Samsungin muistakin malleista tuttu kohouma, joka itse asiassa helpottaa ison puhelimen pitelyä oleellisen paljon. Painoa laitteelle on kertynyt 135 grammaa. Vaikka kuoret ovat Samsungin tapaan muoviset ja erityisesti teksturoidulla pinnalla varustettu takakuori on olemattoman ohut, Google kertoo puhelimen rungon olevan metallia ja laite tuntuukin kädessä erittäin tukevalta.
Koska Ice Cream Sandwich sisältää virtuaaliset näppäimet, laitteen etupuolella ei erotu muita yksityiskohtia kuin kamera ja kuulokkeen ritilä. Alareunasta löytyy silti näkymättömissä oleva LED-valo puhelimen ilmoituksia varten. Fyysisiä näppäimiä löytyy vain kaksi: virta/lukitusnäppäin oikeassa yläreunassa ja äänenvoimakkuuden säädin vasemmalla puolella. Laitteen alareunasta löytyy micro-USB-liitäntä sekä kuulokeliitäntä. Yläreuna olisi loogisempi paikka kuulokkeiden liittämiseen, mutta liittimen asentaminen ohueen reunaan lienee ollut liian hankalaa.
Nexuksen takapuolelta löytyy LED-salamalla varustettu viiden megapikselin kamera, kaiuttimen ritilä sekä Googlen ja Samsungin logot. Kannen alta paljastuu 1850 mAh akku sekä SIM-kortin paikka. Valitettavasti laitteessa ei ole ollenkaan paikkaa micro-SD-kortille.
Laitteistonsa puolesta Galaxy Nexus on samalla tasolla muiden huippuluokan Android-luurien kanssa. Lisäksi sen 4,65 tuuman näyttö toimii 1280x720 pikselin resoluutiolla, mikä nostaa sen näytön osalta helposti muiden vastaavan kokoisten laitteiden yläpuolelle. Koska kyseessä on Samsungin valmistama laite, näyttö on tietenkin Super AMOLED -paneeli, jonka pistetiheys on AMOLED-paneelille ennätykselisen hyvä 316 PPI.
Korkeasta pistetiheydestä huolimatta Nexuksen näyttö ei ole Samsungin paras taidonnäyte, sillä näyttö perustuu PenTile-matriisiin, jossa alipikseleiden määrä on pienempi kuin RGB-matriisiin perutuvissa näytöissä. Vaikka näyttöä ei missään tapauksessa voi väittää huonoksi, Galaxy S II:n RGB-matriisiin vieri vieressä vertailemalla esimerkiksi valkoinen väri saa kellertävän sävyn. Lisäksi tasaisilla väripinnoilla tarkkaan katsomalla voi erottaa raidoittumista, jota RGB-matriisilla ei erotu. Raidat erottuvat parhaiten matalalla kirkkaudella ja kirkkauden lisääminen piilottaa ne lähes kokonaan.
Pienistä ongelmista huolimatta normaalissa käytössä näyttö on enemmän kuin riittävän hyvä ja ison resoluution ansiosta esimerkiksi teksti näyttää terävältä ja värintoisto sekä katselukulmat ovat AMOLED-näytöistä tuttua laatua.
Puhelimen sisuksista löytyy Texas Instrumentsin OMAP 4460 -järjestelmäpiiri, jonka kaksi Cortex-A9-ydintä toimivat 1,2 GHz:n taajuudella. Näytönohjaimena toimii PowerVR SGX 540. Järjestelmäpiirin prosessori edustaa alan huippua, mutta näytönohjain jää hieman esimerkiksi Samsungin omassa Exynos-piirissä käytettävälle ARM:n suunnittelemalle Mali-400-piirille. Pääasia on kuitenkin se, että laitteisto tarjoaa riittämiin vääntöä Ice Cream Sandwichin pyörittämiselle ja pelaamiselle jopa Galaxy Nexuksen korkearesoluutioisella ruudulla.
RAM-muistia puhelimesta löytyy 1 Gt ja tallennustilaa on mallista riippuen 16 tai 32 gigatavua. Kuten aiemmin mainittiin, tallennustilaa ei saa lisää micro-SD-kortilla, joten isompi malli on suositeltava paljon musiikkia (tai elokuvia) mukana kantaville. Radioiden puolesta laitteesta löytyy tuki kaikille perinteisille 2G- ja 3G-verkon taajuuksille. Lisäksi tietyillä markkina-alueilla Nexus on varustettu LTE-yhteyksillä. Tiedonsiirto hoituu Bluetooth 3.0:n ja WiFi a/b/g/n-verkkojen välityksellä. Puhelimessa on myös NFC-siru, mutta sen käyttökohteet ovat vielä nykyään melko rajalliset.
Galaxy Nexuksen mielenkiintoisin ominaisuus on kiistatta sen käyttöjärjestelmä Android 4.0, joka tunnetaan myös nimellä Ice Cream Sandwich. Ice Cream Sandwich perustuu paljon Androidin tablet-version Honeycombin ominaisuuksiin ja sen on tarkoitus yhdistää eriytyneet käyttöjärjestelmäversiot. Google on aiemmin myöntänyt, että Honeycombin julkaisu tehtiin käytännössä pakon edessä ja järjestelmä oli julkaisunsa hetkellä vielä pahasti raakile eikä yhtiö esimerkiksi ikinä julkaissut Android 3.0 -version lähdekoodia yleiseen jakoon. Ice Cream Sandwich on kaikkea sitä, mitä Honeycombin piti olla ja sen käyttöliittymä on suunniteltu skaalautumaan puhelimista tabletteihin.
Android 4.0:n ulkoasu luottaa estetiikassaan aiempia versioita enemmän yksinkertaisuuteen ja selkeisiin linjoihin. Joidenkin arvioiden mukaan taustalla vaikuttaa sama suunnittelufilosofia, joka on nähtävissä myös Microsoftin Windows Phone -järjestelmän kaksiulotteisiin ruutuihin perustuvassa käyttöliittymässä. Ice Cream Sandwichin värimaailma koostuu pääasiassa mustasta, sinisestä sekä harmaasta ja graafinen ulkoasu tuo mieleen Tron-elokuvan virtuaalimaailman.
Suurin muutos Androidin aiempiin puhelinversioihin on kaikkien painikkeiden suunnittelu sisään käyttöliittymään, jolloin fyysiset nappulat (virtanappulaa lukuun ottamatta) jäävät tarpeettomiksi. Virtuaalisten näppäinten vuoksi myöskään näytön koko pinta-ala ei ole täysin hyötykäytössä nappuloiden viedessä osan tilasta. Toisaalta joissain sovelluksissa (kuten galleriassa ja kamerassa) nappulat myös minimoituvat sinisiksi pisteiksi, joita koskettamalla ohjaimet tulevat esiin.
Ice Cream Sandwich ei aiemmista versioista poiketen sisällä erillistä kiinteää näppäintä sovellusten valikoiden avaamiseksi, vaan valikkonappulana toimivat kolme sinistä pistettä, joiden paikka vaihtelee hieman sovelluksesta riippuen.
Yksi paljon etukäteen puhuttu ominaisuus on Face Unlock. Se toimii tallentamalla kuva käyttäjästä puhelimelle ja sen jälkeen ruudun lukitus voidaan avata pelkästään etukameraan katsomalla. Käytännössä Face Unlock toimii välillä äärimäisen nopeasti ja kätevästi, mutta välillä puhelin ei tunnista naamaa millään ja toiminto on täysin käyttökelvoton heikommassa valaistuksessa.
Jos ei käytä kuitenkaan Face Unlockia, PIN-koodia tai kuviota, lukitusruudusta voidaan siirtyä suoraan kameraan tai työpöydälle joko vasemmalle tai oikealle pyyhkäisemällä. Lisäksi lukitusruutuun on tuotu musiikkisoittimen ohjaimet ja myös ilmoituspalkin saa esiin ilman koko lukituksen avaamista.
Kotiruutuja on tarjolla viisi kappaletta. Ruudut eivät muodosta ympäri selattavaa karusellia ja virtuaalisen kotinappulan painallus siirtää näkymän keskimmäiseen ruutuun. Sovellusten ikoneita voi järjestellä kansioihin kätevästi hinaamalla ikonin toisen päälle. Sama toimii myös sovellusvalikossa.
Kotiruuduille voi perinteiseen tapaan tuoda widgettejä, joista osan kokoa voi säätää. Widgetit löytyvät sovellusvalikosta omalta välilehdeltään, jossa ulkoasua voi tarkastella ennen ruudulle lisäämistä. Kaikilla kotiruuduilla näkyvä Googlen hakupalkki on kuitenkin kiinteä osa käyttöliittymää. Vaikka palkkia ei käyttäisikään, sen poistaminen onnistuu vasta pienen kikkailun jälkeen eikä tilaa saa silti muuhun hyötykäyttöön. Toisaalta palkki toimii nettihakujen lisäksi myös sovellusten käynnistäjänä.
Kotiruudun alaosassa on neljä sovellusikonia sekä keskimmäisenä sovellusvalikko. Alaosan ikonit ovat vapaasti muokattavissa.
Honeycombista tuttu ominaisuus on tehtävienhallinnan tuominen suoraan käyttäjän ulottuville yhden virtuaalinäppäimen taakse. Aiemmin käytetyt sovellukset näkyvät listalla pieninä kuvina. Listaa voi vierittää ylös ja alas ja tarpeettomaksi käyneitä sovelluksia voi poistaa muistista pyyhkäisemällä. Erillinen lähes koko ajan tarjolla oleva näppäin helpottaa sovellusten välillä siirtymistä huomattavasti ja on paljon kätevämpi ratkaisu kuin aiemmin käytössä ollut kapasitiivisen näppäimen pitkä painallus.
Käyttöjärjestelmän asetusvalikkoa on saatu selkeytettyä mukavasti ja halutut säätimet löytyvät aiempaa selkeämmin ja intuitiivisemmin. Asetuksiin pääsee käsiksi ilmoituspalkin yläosasta löytyvästä kiinteästä painikkeesta.
Myös Androidin perussovellukset ovat kokeneet muutoksia. Esimerkiksi selain voidaan asettaa lataamaan oletusarvoisesti sivustojen työpöytäversiot, mikä on hieno ominaisuus isolla ja korkearesoluutioisella ruudulla. Lisäksi tarjolla on työpöytäselaimista tuttu Incognito-tila, jossa selailusta ei jää jälkiä sivuhistoriaan eikä evästeitä tallenneta. Yleisesti ottaen selaimen käyttö on suoranainen ilo ja sivujen lataaminen erittäin nopeaa.
Google on uudistanut myös Gmail-sovelluksen ulkoasun. Käyttöliittymää on muun käyttöjärjestelmän hengessä siistitty ja yksinkertaistettu. Postin selaaminen onnistuu erittäin näppärästi sivuille pyyhkäisemällä. Kalenterikin on saanut saman käsittelyn. Yksi uusista ominaisuuksista on mahdollisuus zoomata sisään päivien ohjelmaan perinteisellä nipistyseleellä. Uusi People-sovellus korvaa käytännössä aiemmat yhteystiedot. People-sovellukseen Google pyrkii integroimaan muilta valmistajilta tuttuja ominaisuuksia kuten sosiaalisen median tilapäivityksiä yhteystietojen yhteyteen. Silti puhelimen käyttöjärjestelmäversio ei tue vielä esimerkiksi Facebook-kontaktien synkronointia. Ominaisuus on kuitenkin luvassa päivitysten myötä.
Ice Cream Sandwich pyörii sulavasti Galaxy Nexuksen 1,2 GHz:n tuplaydinsuorittimella. Kotiruutujen selaus toimii yleisesti ottaen kuten pitääkin eikä pätkimistä juurikaan tapahdu. Normaalissa käytössä sovellusten välillä liikkuminen on sujuvaa ja ylenmääräistä latailua alkaa esiintyä vasta kun taustalla pyörii selkeästi suuri määrä sovelluksia. Niissäkin tilanteissa ylimääräiset muistisyöpöt on kätevä poistaa taustalta pyörimästä tehtävienhallinnan kautta pyyhkäisemällä. Silti Nexuksenkin valikkosiirtymät saa pätkimään, kun asentaa taustalla muutamaa sovellusta.
Selain toimii erittäin sujuvasti, mikä puhelimen raudan laskentatehon lisäksi todistaa Googlen uusimpaan selainversioonsa tekemistä optimoinneista. Jopa pelkkiä työpöytäsivuja käytettäessä renderöinti on nopeaa. Zoomaus ja rullaus sujuvat vaivattomasti ja erityisesti JavaScript-suorituskyvyssä on havaittavissa suuria parannuksia. Selaimen JavaScript-moottori saa SunSpider-testistä 1972,8 ms tuloksen, kun samalla kellotaajuudella toimiva, mutta eri selaimeen perustuva Galaxy S II pyörittelee testiä 3549,1 ms verran.
Kaikesta aiemmasta hehkutuksesta huolimatta Galaxy Nexuksen suorituskyky ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin näytön pikselimäärä, joka on huomattavasti nykyisiä 800x480 pikselin ruutuja korkeampi. Vaikka animaation nopeuden tipahtaminen pätkimisen tasolle ei ole mitenkään jatkuvaa ja häiritsevää, sitä tapahtuu silti satunnaisesti. Siksi ennen julkaisua liikkuneiden superpuhelinhuhujen jälkeen täydellistä sulavuutta odottavat saattavat joutua ensi alkuun pettymään, vaikka normaalissa käytössä puhelin on täysin riittävän nopea.
Kuten odottaa saattaa, nettiselausnopeutta mittaavassa Vellamo-testissä Galaxy Nexus häviää huomattavasti pienempään resoluutioon perustuvalle Galaxy S II:lle kaikissa suoranaista ruudunpäivitysnopeutta mittaavissa testeissä, mutta ottaa selkeän johtoaseman esimerkiksi JavaScript-suorituskykyä mitattaessa. Galaxy Nexuksen yhteispistemäärä jää kuitenkin 887 pisteeseen, kun SGS2 saavuttaa 914 pistettä. Galaxy Nexuksen selaimella tuntuisi kuitenkin olevan ongelmia ruudun rullausta mittaavien testien kanssa, mikä väistämättä laskee kokonaispistemäärää.
Synteettisten testien tuloksia tuijotellessa ei kuitenkaan kannata eksyä pääasiasta eli laitteen suorituskyvystä jokapäiväisessä käytössä. Kuten aiemmin todettiin, uudella käyttöjärjestelmällä varustettu Nexus ei jää kilpailijoidensa jalkoihin vaan on erittäin miellyttävä käyttää.
Huolimatta keskivertoa isommasta näytöstään Nexuksen akkukesto pärjää kevyesti muille saman hinta- ja teholuokan puhelimille. Puheluista, sähköpostista ja nettisurffauksesta koostuvassa peruskäytössä Nexus jaksaa helposti kokonaisen päivän vaikka kaikki mahdolliset synkronoinnitkin ovat käytössä. Kevyemmällä käytöllä laite on käyttökelpoinen vielä toisenakin päivänä, vaikka yöllä unohtaisi kytkeä puhelimen johdon päähän.Toisaalta taas parin tunnin pelisessio tyhjentää akun vauhdilla. Samsungin virallisten lukujen mukaan 1750 mAh akku kestää valmiustilassa enintään 270 tuntia (3G) ja puheajaksi 3G-verkossa luvataan runsaat kahdeksan tuntia.
Galaxy Nexuksen kamera on lähes kaikista muista huippupuhelimista poiketen varustettu vain viiden megapikselin kennolla. Valoa kuvaukseen antaa yhden LED-valon salama. Videopuheluihin (ja Face Unlock -toimintoon) tarkoitettu etupuolen kamera puolestaan tallentaa kuvia 1,3 megapikselin tarkkuudella. Videokuvaa voi tallentaa 1080p-resoluutiolla 30 ruutua sekunnissa.
Yksi Googlen hehkuttamista ominaisuuksista on kameran olematon kuvausviive. Väitteet nollaa lähenevästä sulkimen ja tarkennuksen kestosta eivät ole täysin tuulesta temmattuja, sillä Nexuksen virtuaalista kameranäppäintä voi näpyttää lähes niin kovaa kun sormesta lähtee ja kamera tallentaa kuvan jokaisella kosketuksella.
Kameran käyttöliittymä on riisuttu ja yksinkertainen, mutta tarjoaa suuren osa tarvittavista toiminnoista. Kuvan tarkentaminen tapahtuu tuttuun tyyliin ruutua koskettamalla ja valikko avautuu omasta nappulastaan. Valikosta löytyvät tavalliset toiminnot kuten valkotasapaino, salaman asetukset sekä valinnat erilaisiin kuvaustilanteisiin.
Mielenkiintoinen uusi ominaisuus on panoraamakuvaus, joka on kolmas vaihtoehto still-kuvien ja videokuvauksen rinnalle. Panoraamatoiminnon avulla kameraa voi kääntää puoliympyrän verran samalla kun puhelin tallentaa kuvaa. Lopuksi kuva tallennetaan leveänä panoraamakuvana. Panoraama toimii erittäin hyvin ja myös kuvausjälki on kohtuullista (kameran muihin rajoituksiin nähden).
Perinteisissä kuvissa Galaxy Nexus ei yksinkertaisesti pärjää muille huippupuhelimille. Tarpeeksi kirkkaassa valaistuksessa otetut kuvat eivät juuri muiden tuotoksista eroa, mutta edes pilvisellä säällä kuvatessa lopputulos jättää toivomisen varaa. Automaattinen valkotasapaino painottuu sinertävään, kuva ei vaikuta erityisen tarkalta ja dynamiikka loppuu auttamatta kesken.
Musiikinkuuntelu tapahtuu oletusarvoisesti Googlen omalla Google Music -sovelluksella, joka tukee myös musiikin toistamista Google Music pilvilpalvelusta käsin. Käyttöliittymänsä puolesta uusi musiikkisoitin on erittäin toimiva ja pilvitoisto on mukava lisä, vaikka sen varaan ei mielellään jättäydykään. Pilveen tallennetun musiikin saa helposti tallennettua myös puhelimen muistiin yhdellä valinnalla.
Näkymät on muun käyttöjärjestelmän tapaan järjestetty sivuttain selattaviksi paneeleiksi ja halutut kappaleet löytyvät soittimesta nopeasti. Löytämistä helpottaa esimerkiksi äskettäin lisätyt kappaleet sisältävä erillinen soittolista sekä äskettäin kuunneltujen kappaleiden valikko. Kappaleiden lisääminen omille soittolistoilleen on helppoa. Uuden musiikin löytämistä helpottaa sisäänrakennettu mahdollisuus etsiä artistin muuta tuotantoa suoraan Youtuben kautta tai nettiselaimella.
Google Music on soittimena erittäin paljon miellyttävämpi käyttää kuin esimerkiksi Samsungin omista puhelimista löytyvä versio Androidin musiikkisoittimesta, joka on käyttöliittymältään jäykkä ja paikoitellen lähes käyttökelvoton.
Videotoisto onnistuu puhelimen galleriasovelluksen kautta ja teho riittää 1080p-videomateriaalin pyörittämiseen, kunhan käytössä on laitteen tukema videoformaatti. Nexuksen pitäisi tukea videon osalta H.264, H.263 ja MP4-formaatteja ja audion osalta muun muassa mp3, waw, AAC, eAAC-formaatteja. 720p-resoluution video näyttää hyvältä laitteen ruudulta, vaikka pidempään elokuvakatseluun 4,65 tuumaa ei ihan riitäkään.
Pidempiä elokuvahetkiä varten Galaxy Nexus tukeekin videon siirtoa micro-USB-liitäntänsä kautta MHL-standardin mukaisella kaapelilla. Videon saa yhteensopivaan televisioon tai vastaavaan laitteeseen myös langattomasti DLNA-tekniikan avulla.
Korkearesoluutioinen ruutu on loistava alusta pelaamiseen eikä peliteho yleisesti ottaen lopu kesken.
Galaxy Nexuksesta liikkui suuri määrä mitä villeimpiä huhuja ennen laiteen julkaisua. Vaikka Nexus paljastui laitteistonsa puolesta kohtuullisen yllätyksettömäksi, se on kuitenkin kiistämättä Android puhelinten huippua tai vastaajasta riippuen jopa paras saatavilla oleva Android-malli. Fyysinen laatu on muovikuorista huolimatta tukeva ja kokoluokka on ainakin omasta mielestäni juuri optimaalinen älypuhelimelle. Nexuksen 4,65 tuuman näyttö tarjoaa tarpeeksi pinta-alaa erityisesti nettisurffaukseen, mutta ohuehkon pisaramallisen muotoilun ansiosta laitetta on helppo käyttää vielä yhdelläkin kädellä ilman sormien nyrjähtämisen vaaraa, toisin kuin Galaxy Noten tapauksessa.
Vaikka Nexuksen sisuskalut eivät erityisemmin erotu muista vastaavan hintaluokan puhelimista, sen ehdoton etu muihin nähden on kuitenkin näyttö. Nexus on ensimmäisiä normaalin kokoisia älypuhelimia, joihin on mahdutettu 720p-resoluutiolla toimiva näyttö. Puhelimen näytön fyysisen koon kasvattamisen sijaan tulevaisuuden puhelinmalleilta toivoisikin nimenomaan korkeampaa resoluutiota, sillä nykyisissä mobiililaitteissa ainakin suorituskyky riittää tarkemmankin grafiikan pyörittämiseen.
Toinen ominaisuus, jolla Nexus erottuu muusta tarjonnasta, on tietysti Ice Cream Sandwich -nimellä tunnettu Android 4.0 -käyttöjärjestelmä. Googlen käyttöliittymäsuunnittelijoiden tekemät edistysaskeleet avautuvat kunnolla vasta pienen totuttelun jälkeen, sillä ICS eroaa huomattavasti kaikista aiemmista Android-käyttöliittymistä. Hillitty visuaalinen ulkoasu on miellyttävä ja järjestelmä tuntuu helppokäyttöiseltä. Ice Cream Sandwichiin tottumisen jälkeen Samsungin yltiövärikkään TouchWizin pariin palaaminen ei tunnu houkuttelevalta vaihtoehdolta.
Huonoa laitteessa on alle keskitason jäävä kamera. Kenno tallentaa erittäin vaikuttavan näköisiä kuvia, kunhan olosuhteet ovat optimaaliset. Kirkkaassa valaistuksessa otetut kuvat eivät häviä muiden puhelinten tuotoksille, mutta vähänkin hämärämpi ympäristö saa kuvat näyttämään epämääräisiltä.
Toinen kokonaispisteitä laskeva seikka on ehdottomasti micro-SD-korttipaikan puute. Testiin saadussa mallissa oli sisäistä tallennustilaa 16 gigatavua, jonka saa helposti täyteen musiikkia ja videota. Taustalla lienee ehkä ajatus, että nykyään sisältö saadaan suurelta osin verkosta ja musiikki kulkee mukana esimerkiksi Googlen oman Google Music -palvelun avulla. Silti nykyajan matkapuhelinverkkojen peitto ei vielä mahdollista mukana kuljetettavasta sisällöstä luopumista kokonaan.
Parin viikon käyttökokemuksen perusteella Galaxy Nexus vaikuttaa varmalta ostokselta, jos tarkoituksena on päivittää muutaman sukupolven takainen puhelin nykyaikaiseen huippumalliin. Kilpailukykyisen raudan lisäksi Nexuksen omistaja pääsee nauttimaan entistä paremmasta Android-kokemuksesta ilman valmistajan päälle liimaamia ylimääräisiä käyttöliittymiä. Valmistajan aikatauluista riippumattomuus tarkoittaa myös nopeinta mahdollista päivitystahtia, sillä Nexus-puhelimet ovat perinteisesti ensimmäisiä uusien ominaisuuksien saajia.
Toisaalta jos taskusta jo löytyy joku tuoreehko high-end-luokan Android-malli, Nexus ei välttämättä tarjoa suurta parannusta. Rauta ei juuri eroa muista tuplaydinprosessorilla varustetuista puhelimista ja Nexuksen suurin etu eli päivitetty käyttöjärjestelmä tulee ennen pitkää myös muiden saataville, joko virallisesti valmistajalta tai epävirallisempia reittejä.
Jos omistat tämän puhelimen, voit antaa tuottelle oman arvosanasi täällä.