Teemu Laitila
11. joulukuuta, 2011 17:54
Puhelinvertailu.comin testiin saapui tällä kertaa Samsungin Galaxy Note (GT-N7000), joka hämärtää puhelimen ja tabletin rajoja.
Puhelinten ruudut ovat kasvaneet tasaisesti viimeiset puolitoista vuotta ja Galaxy Notea voidaan pitää eräänlaisena huipentumana jatkuvalle kasvulle, sillä juuri enempää ei ruutua voida enää kasvattaa. Noten tapauksessa Samsung on lähtenyt hakemaan puhelimen enimmäiskokoa yläpäästä alkaen kasvattamalla ruudun kokoa heti tuumalla verrattuna yhtiön edelliseen omaan lippulaivaan eli Galaxy S 2:n.
Samsung ei ole kuitenkaan ensimmäinen valmistaja, joka yrittää naittaa tablettia ja älypuhelinta asteikon puolivälissä. Dell julkaisi puhelinominaisuuksilla varustetun viiden tuuman kokoisen Streak-tabletin kesällä 2010, mutta tekniikka ei vielä antanut periksi näytön resoluution kasvattamiseen yli 800x480 tason. Streak ei kuitenkaan ikinä saavuttanut suurempaa suosiota ja Dell päätti lopettaa sen valmistamisen viime kesänä.
Samsungin etuna Delliin nähden on korkeampi resoluutio, kevyempi ja ohuempi laite ja lisäksi yhtiön oma loistava HD Super AMOLED -näyttö.
Kuten nimikin kertoo, Samsung on visioinut Notesta eräänlaista muistikirjan korvaajaa ja puhelimesta löytyy laitteen sisällä säilytettävä kynä, jolla voi tehdä nopeita muistiinpanoja tai hahmotella piirroksia näytölle.
Note herätti oman kiinnostukseni heti julkaisunsa yhteydessä. Sen laadukas näyttö ja puhelimissa ennennäkemätön resoluutio vaikuttavat täydelliseltä paketilta multimediakäyttöön ja nettisurffaukseen. Mutta onko 5,3 tuumaa kuitenkin liikaa jatkuvasti mukana kulkevalle älypuhelimelle?
Yhteenveto testistä videomuodossa:
Kun Notea katsoo edestäpäin, se on lähes täydellinen kopio Galaxy S 2 -mallista, paitsi että puhelimen pinta-ala on noin 47 prosenttia isompi. Galaxy Noten fyysiset mitat ovat 146,9 x 83 x 9,7 mm. Laitetta pystyy käsittelemään yhdelläkin kädellä, mutta se vaatii melkoista sormiakrobatiaa ja puhelimen kieputtelua.
Kun laitetta pyörittelee käsissään, koon lisäksi ulkonäöstä paljastuu muitakin eroja sen pikkuveljeen nähden. Puhelimen reunoja kiertää kiiltävä lyijynharmaa nauha, joka muovisuudestaan huolimatta antaa tyylikkään metallisen vaikutelman.
Puhelimen etupuolella on fyysinen kotinappula sekä kapasitiiviset valikko- ja takaisin-nappulat.
Vasemmassa kyljessä on äänenvoimakkuuden säätö ja oikeassa kyljessä virta/lukitusnäppäin.
Yläreunassa on perinteinen 3,5 mm kuulokeliitäntä ja puhelimen toinen mikrofoni. Lataukseen, tiedonsiirtoon ja videokuvan siirtämiseen käytetty mikro-USB-liitäntä löytyy alareunasta.
Takakansi on valmistettu teksturoidusta muovista eikä siinä ole kohoumia, sillä esimerkiksi kameran linssi on saatu upotettua puhelimeen kokonaan. Alareunasta löytyy kaiutin, josta lähtee kohtalalaisesti ääntä.
Muovikuoristaan huolimatta Galaxy Note on jämäkän tuntuinen puhelin, joka ei painellessa nitise liitoksistaan. Puhelimen takakansi on äärimmäisen ohut muoviläpyskä, joka jo Galaxy S 2 -arvosteluissa sai osakseen kritiikkiä. Itse kuitenkin arvostan puhelimen keveyttä siinä määrin, että ohut takakansi ja metallikuorien puute ei haittaa ollenkaan, kunhan puhelin muuten säilyy jämäkkänä.
Samsung Galaxy Note on erittäin tehokas laite. Se perustuu Galaxy S II -puhelimesta tuttuun Exynos 4210 -järjestelmäpiiriin, jonka kellotaajuus on kuitenkin nostettu 1,4 GHz:n verrattuna ensimmäisen version 1,2 GHz:n. Järjestelmäpiiri sisältää ARM:n suunnitteleman Mali-400MP-näytönohjaimen, joka tarjoaa riittävästi potkua Galaxy Noten korkean resoluution näytön tarpeisiin.
Note saavuttaa Quadrant-testissä 3610 pistettä, mikä on kunnioitettava saavutus, sillä testi ajetaan laitteen isolla oletusresoluutiolla.
Noten näyttö on Samsungin ensimmäinen HD-resoluutioon yltävä AMOLED-paneeli. Näytön fyysinen koko on 5,3 tuumaa ja resoluutio on huimat 800x1280, mikä tarkoittaa noin 285 pikseliä tuumalle. Tarkkuus ei ihan yllä Applen IPS-tekniikalla toteutettujen Retina-näyttöjen tasolle, mutta se on silti erittäin hyvä. Värintoisto puolestaan on muiden AMOLED-näyttöjen tapaan markkinoiden huippuluokkaa ja yleiseltä käytettävyydeltään kyseessä lienee Samsungin tähän asti paras saavutus mobiilinäyttöjen saralla.
HD Super AMOLED -paneelit perustuvat paljon keskustelua herättäneeseen PenTile-pikselimatriisiin, jossa yhden kokonaisen pikselin muodostavien alipikseleiden määrä on pienempi kuin RGB-matriisiin perustuvissa näytöissä. PenTile-matriisia on usein kritisoitu siitä, että pienempien grafiikkaelementtien reunat näyttävät suttuisilta. Galaxy Noten korkean resoluution AMOLED-paneelissa PenTile ei tarkemmallakaan katselulla aiheuta häiritsevää sumuisuutta ja normaalilta katseluetäisyydeltä Note ei häviä Galaxy S II:n RGB-matriisiin perustuvalle Super AMOLED Plus -näytölle.
Ominaisuuksiensa puolesta Galaxy Note on samalla tasolla muiden huippupuhelinten kanssa, kuten tämän hintaiselta laitteelta sopiikin odottaa. Notessa on 1 Gt RAM-muistia, mikä riittää mainiosti Androidin tarpeisiin. Sisäistä tallennustilaa on mallista riippuen joko 32 Gt tai 16 Gt (testiyksilö oli 16 Gt malli). Tarpeen vaatiessa micro-SD-kortilla saa lisätilaa enintään 32 Gt.
Galaxy Noten puhelin- ja datayhteydet hoituvat GSM 850 / 900 / 1800 / 1900 taajuuksilla ja 3G:n puolesta tuettuna on HSDPA 850 / 900 / 1900 / 2100. Joillain alueilla kuten Yhdysvalloissa Note tulee myyntiin myös LTE-yhteyksillä varustettuna, mutta harmillisesti pohjoismainen malli ei sisällä LTE-sirua. Toinen alueellinen ero on NFC-tuki, joka myös löytyy Pohjois-Amerikan mallista, mutta on jätetty pois testiin saamastamme Suomi-versiosta.
Muista yhteyksistä tuettuna on WiFi a/b/g/n sekä laitteiden välisiin ad-hoc-yhteyksiin tarkoitettu WiFi Direct. Tietoa voi siirtää myös Bluetooth 3.0:n avulla.
Erillisen videoulostulon puuttuessa HD-tasoista videota voi siirtää esimerkiksi television näytölle laitteen micro-USB-liitännän avulla. USB-liitäntä tukee kohtalaisen uutta MHL-standardia, jonka avulla voidaan siirtää 1080p-resoluution videokuvaa ja ääntä kun laitetta ladataan samanaikaisesti.
Noten sisuksista löytyy kookas 2500 mAh akku, joka pärjää yllättävän hyvin ottaen huomioon ison näytön tehonkulutuksen. Peruskäytössä (satunnaista surffailua, sähköpostia, soittelua, viestittelyä) yhdellä latauksella pärjää koko päivän, mutta jokaisen omista käyttötottumuksista riippuen akun saa tyhjäksi jo iltapäivän mennessä. Odotetusti näytön pitäminen päällä syö akkua vikkelään tahtiin.
Galaxy Noten kameran käyttöliittymä on säilynyt identtisenä Samsungin aiemman version kanssa. Kuvat otetaan virtuaalisella kameranäppäimellä ja valikosta voidaan säätää kaikkia keskeisiä asetuksia. Pikanäppäimenä on tarjolla salamavalon kytkentä päälle tai pois ja pikanäppäimiä voi myös halutessaan muokata.
Kamera on käytännössä sama kuin Noten pikkuveljessä Galaxy S II:ssa. Tarkennus on kohtalaisen nopeaa, mutta kuvien tallentamisesta johtuen kuvien väliin jää aina useiden sekuntien viive eikä kamera tarjoa erillistä sarjakuvaustilaa.
Kuvat tallennetaan 8 megapikselin kennolle ja valoa antaa yksi LED-salama. Etupuolen videopuhelukäyttöön tarkoitettu kamera toimii 2 Mpix tarkkuudella. Exynos-prosessori jaksaa tallentaa videokuvaa 1080p-resoluutiolla täydet 30 ruutua sekunnissa.
Galaxy Noten käyttöliittymä ei juuri eroa yhtiön aiemmista Android-luureista. Käyttöjärjestelmänä on Android 2.3.6, joka ei (tätä kirjoittaessa) vielä ole ehtinyt yhtiön muihin puhelimiin. Android on kuitenkin perinteiseen tapaan kuorrutettu Samsungin omalla TouchWiz-käyttöliittymällä. TouchWizin versionumero on 4.0, eli kyseessä on sama käyttöliittymä kuin esimerkiksi Galaxy S II -mallissa.
Hieman tuoreempi Android-versio näkyy kuitenkin pieninä muutoksina käyttöliittymässä. Esimerkiksi ruudun lukitusta avatessa ruudulle ilmestyy kaksi ympyrää, jotka avaavat lukituksen kun sisemmästä ympyrästä vedetään sormi ulompaan ympyrään saakka. Toisaalta kyseessä saattaa olla pelkästään Notea varten tehty muutos, sillä vanhan tavan mukainen koko taustakuvan siirto "syrjään" olisi kohtuuttoman työläs operaatio ottaen huomioon laitteen ruudun pinta-alan.
Näytön ennenäkemätön resoluutio tuo omat vivahteensa myös muualle käyttöliittymään. Esimerkiksi kotiruudulle mahtuu ikoneita vierekkäin ja pystyyn viisi kappaletta aiempien neljän sijaan. Sovellusvalikossakin ikoneiden määrä sivua kohti on kasvanut resoluution mukana. Osa laitteen mukana toimitettavista widgeteistä ei kuitenkaan täysin onnistu hyödyntämään kasvanutta resoluutiota, vaan käyttökelpoista tilaa hukataan graafisia elementtejä turhaan kasvattamalla.
Yksi Samsungin hehkuttama ominaisuus on S Pen -kynä, joka voidaan vetää ulos puhelimen alareunan säilytyspaikastaan. S Pen on nimestään huolimatta käytännössä vanhan stylus-kynän jatkokehitelty versio.
Samsungin visioissa Note muuttuu nimensä mukaisesti muistikirjaksi, kun kynä otetaan käyttöön. Laitteen mukana toimitetaan muutamia nimenomaan kynällä käytettäväksi optimoituja sovelluksia, kuten S Memo -muistikirja, johon voi piirtää, kirjoittaa suoraan ruudulle tai hyödyntää laitteen tekstintunnistusta. Piirtämisestä tekee luonnollisempaa kynän paineentunnistus, jolla piirtojälki muuttuu ohuemmaksi tai paksummaksi. S Memon lisäksi puhelimesta löytyy nopeisiin raapusteluihin tarkoitettu muistilapputoiminto, joka aukeaa mistä näkymästä tahansa tuplanäpäyttämällä ruutua samalla kun kynän nappulaa pitää pohjassa.
Omissa näpeissä S Memo tuntui huomattavan kömpelöltä tavalta tekstin kirjoittamiseen. Ehkä ruudulle raapustelu nopeutuisi ja selkeytyisi harjoituksen myötä, mutta silti perinteinen virtuaalinäppäimistö (fyysisestä näppäimistöstä puhumattakaan) tuntuu paljon nopeammalta tavalta tekstin tuottamiseen. Puhelimen voi myös määrittää käynnistämään tekstintunnistustoiminnon perinteisen virtuaalinäppäimistön sijaan kun kynä on käytössä. Lyhyenkin sähköpostin kirjoittamiseen saa kuitenkin kulumaan tuhottomasti aikaa kynää käyttämällä.
Kynällä voidaan myös ottaa nopeita ruutukaappauksia, joihin voi piirrellä tai kirjoittaa merkintöjä kynällä. Näppärästä toteutuksesta huolimatta todelliset käyttökohteet jäävät suhteellisen vähäisiksi.
Toisin kuin HTC:n Flyer-tabletista löytyvä Magic Pen, Samsungin kynä toimii myös koko käyttöliittymän ohjauksessa. Ainostaan alareunan kapasitiiviset näppäimet eivät tottele kynää, mutta Samsung on kiertänyt ongelman kätevästi toteuttamalla käyttöliittymään kynäeleet, joilla nappuloiden toiminta voidaan korvata.
Vaikka käyttöliittymää voi ohjata myös kynällä, sekään ei vielä onnistu vakuuttamaan S Penin tarpeellisuudesta. Kynä oli hieno lisä (ja resistiivisestä näytöstä johtuen käytännössä pakollinen) esimerkiksi Nokian aikaansa edellä olleessa N810 internet-tabletissa, jonka kynää varten suunnitellut pienikokoiset käyttöliittymäelementit vaativat tarkkaa ja vakaata kättä. Nykyaikaiset mobiilikäyttöjärjestelmät on kuitenkin suunniteltu alusta pitäen sormella ohjattavaksi, joten mahdollisuus kynän käyttöön ei juuri tuo lisäarvoa.
Noten iso näyttö soveltuu erittäin hyvin videoiden katseluun. Korkea resoluutio ja hyvä värintoisto päästävät 720p-tason videomateriaalin oikeuksiinsa, vaikka runsaat viisi tuumaa ei toki elokuvateatteria vastaakaan. Silti matkakäytössä esimerkiksi sarjojen seuraaminen sujuu mukavasti, jos isompiruutuista laitetta ei halua kantaa mukana.
Myös FullHD-resoluutiolla olevat videomateriaali pyörii sulavasti. Vaikka puhelimen ruudulla yli 720p-tason resoluutio meneekin jo hukkaan, laitteen MHL-liitännän kautta videokuvan saa halutessaan pyörimään vaikka television ruudulle. Videokuvaa tai ääntä saa puhelimesta ulos myös DLNA-yhteensopiviin laitteisiin.
Puhelin toistaa perussovelluksien avulla ainakin 1080p-tason mkv-tiedostoja sekä esimerkiksi 720p-tason XviD-tiedostoja sekä lähes kaikkia muita yleisimpiä tiedostomuotoja.
Videoiden lisäksi Noten ruutu on äärimmäisen sopiva erilaisten pelien pelaamiseen. Monet Androidin graafisesti näyttävistä peleistä suorastaan heräävät eloon isolla ruudulla ja korkea resoluutio saa ainakin uudemmat pelit näyttämään mahtavilta.
Multimedian ja pelien lisäksi iso ruutu tulee tehokkaasti käyttöön nettiselailussa. Pitelee puhelinta sitten vaaka tai pystyasennossa, monet sivut ovat luettavissa sellaisenaan ilman tarvetta zoomailulle tai vierittämiselle.
Suhteellisen pieneen tilaan ahdetusta korkeasta pikselimäärästä johtuen zoomia tarvitaan silti välillä. Onneksi selain on kohtalaisen vikkelä eikä shakkiruudukkoa tarvitse katsella kovin pitkään. Silti välillä tuntuu, että sivujen renderöinti ei ihan pysy esimerkiksi Noten pikkuveljen Galaxy S II:n tahdissa. Syynä lienee se, että laitteissa on sama järjestelmäpiiri, mutta Noten 200 MHz korkeampi kellotaajuus ei riitä kompensoimaan kasvaneen pikselimäärän tuomaa lisäkuormitusta.
Vaikka korkeasta resoluutiostaan johtuen Note on laitteena omassa luokassaan, ajetaan silti subjektiivista nettiselauskokemusta ja esimerkiksi HTML5- ja JavaScript-suorituskykyä mittaava Vellamo-testi. Osa Vellamon alatesteistä mittaa suoraan puhelimen renderöintinopeutta, jonka osalta Notea ei ole mielekästä verrata pienemmällä resoluutiolla toimiviin laitteisiin.
Galaxy Note saa Vellamon tulokseksi 949 pistettä ja Galaxy S II päihittää sen niukasti 961 pisteellä kokonaistuloksia vertailessa. Galaxy S II:n ja Noten yksittäisten alatestien tuloksia vertaillessa erottuu kuitenkin selvä kuvio. Hieman hitaammasta prosessoristaan huolimatta Galaxy S II päihittää Noten selvällä erolla kaikissa ruudunpäivitysnopeutta mittaavissa testeissä, mutta korkeampi kellotaajuus taas nostaa Noten selvästi edelle esimerkiksi JavaScript-suorituskyvyn osalta.
Testituloksista huolimatta Note ei selailumukavuudessa häviä muille puhelimille. Se minkä Note ruudunpäivitysnopeudessa häviää, se voittaa takaisin loistavalla ja tarpeeksi isolla ruudullaan, mikä tekee nettiselailusta erittäin miellyttävää.
Runsaan viikon testijakson jälkeen Samsungin tabletin ja älypuhelimen ominaisuuksia yhdistävä Galaxy Note jättää erittäin ristiriitaisen vaikutelman. Iso ruutu ja korkea resoluutio tekevät esimerkiksi nettiselauksesta suoranaista juhlaa, kunhan käytössä on kaksi kättä. Kuvanlaatu on huippuluokkaa eikä isosta resoluutiosta johtuva satunnainen käyttöliittymän tahmaus häiritse normaalikäytössä.
Toisaalta ison koon rajoitteet tulevat nopeasti vastaan, kun puhelinta pitäisi liikkeellä ollessa käsitellä yhdellä kädellä. Normaalikokoinen käsi ei yksinkertaisesti riitä puhelimen käyttöön yhdellä kädellä ilman sormiakrobatiaa ja puhelimen kiepauttelua eri nappuloihin yltämiseksi. Testijakson jälkeen tuumaa pienempään laitteeseen tarttuminen ja sen käyttö yhdellä kädellä tuntui suoranaiselta helpotukselta, vaikka ison näytön hyviä puolia jäikin kaipaamaan.
Huolimatta isosta pinta-alasta, Note kulkee taskussa kuten muutkin puhelimet ja muovikuorien ansiosta painokaan ei nouse keskivertopuhelinta korkeammaksi. Koosta johtuen puhelimen pitely korvalla tuntuu ainakin alkuun erikoiselta ja ulkopuolisen silmiin myös näyttää erikoiselta puhelimen peittäessä puoli päätä. Notea harkitsevan kannattaa ehkä myös panostaa hands-free-laitteeseen.
Noten mukana toimitettava stylus-kynä S Pen jäi itseltäni pienten testailujen jälkeen paljolti käyttämättä. Viestien kirjoittaminen perinteisellä virtuaalinäppäimistöllä on huomattavasti kätevämpää ja nopeampaa kuin ainakin allekirjoittaneen harakanvarpaiden raapustelu jo valmiiksi kömpelöllä kynällä. Kynästä saattaisi silti olla hyötyä tiettyjen alojen ammattilaisille nopeiden piirrosluonnosten hahmotteluun. Käyttöliittymänkin ohjaaminen perinteisesti sormella on kynää helpompaa.
Jos Galaxy Note on fyysisesti iso, niin myös hinta on suurimmasta päästä. Note on tällä hetkellä yksi markkinoiden kalleimpia puhelimia noin 650 euron vähittäismyyntihinnallaan. Jos Note kuitenkin vaikuttaa omaan käyttöön sopivalta laitteelta, sen hinnalla saa markkinoiden parhaan näytön eikä tehokaan lopu kesken.
Loppujen lopuksi Noten hankintaa harkitsevien on mietittävä millaisiin kompromisseihin on valmis nauttiakseen ison ruudun tuomista eduista. Ennen ostopäätöstä laitteeseen kannattaa tutustua ihan fyysisesti, jotta ymmärtää mihin on ryhtymässä.
Kerro kommenteissa millaisia ajatuksia Note herättää. Miltä puhelinvertailu.comin ensimmäinen kokeellinen videoesittely vaikutti? Jatketaanko niiden tekemistä myös tulevaisuudessa?