Markus Lehtiniitty
27. joulukuuta, 2009 21:42
Nokian tällä hetkellä toteutettavan strategian ydin on laajentuminen pelkästä laitevalmistajasta yhä enemmän myös palvelujen sekä laitteista ja palveluista muodostuvien ratkaisujen toimittajaksi. Nokia ei ole kuitenkaan palvelupuolella päässyt juurikaan loistamaan menestyksellään ainakaan toistaiseksi.
Mutta miksi Nokia ei ole onnistunut luomaan suuria menestyspalveluita? Olennainen syy lienee Nokian palveluiden tasossa, joten edellistä kysymystä parempi kysymys onkin, että miksei Nokia ole onnistunut luomaan hyviä palveluita. Tähän joku voisi vastata, että "Nokia ei ole historialtaan ohjelmistoyhtiö, joten se ei vain osaa", mutta ongelman järkevän tarkastelun kannalta pitää mennä syvemmälle asiaan.
Viime aikoina yksi näyttävimmistä Nokian epäonnistumisista palvelupuolella on ollut jo toistamiseen pettänyt N-Gage. Nokia ei onnistunut luomaan pelialustastaan itselleen uutta menestystarinaa, vaan toimintaympäristön muuttuessa päätti tappaa N-Gage-palvelun. All About Symbian -sivuston Ewan Spence tarkasteli N-Gage-saagan Nokialle tarjoamia oppeja palvelun tappoilmoituksen aikoihin marraskuussa. Symbian-Guru-sivuston Ricky Cadden puolestaan summasi Spencenkin pääajatuksen tiiviimmäksi väitteeksi: Nokia ei onnistu luomaan hyviä palveluita, koska palveluihin sovelletaan samaa kehitysmallia kuin puhelimiin.
Sekä Spencen että Caddenin mielestä Nokia epäonnistuu palveluissaan, koska se ei kehitä niitä alun jälkeen tarpeeksi. Nokian useiden palvelujen takana on ollut hyvä ajatus, visio, mutta toteutus on lopulta jäänyt puolitiehen. Jos asiaa ajattelee, niin juuri näinhän on Nokialle käynyt. Syy, miksi Nokia ei palveluihin puolestaan panosta johtuu Spencen ja Caddenin ajatuskulun mukaan puhelinlaiteliiketoiminnan toimintamallin kopioimisesta palvelupuolella, vaikka siellä pitäisi toimia täysin erilaisella mallilla. Uudet puhelimet ovat markkinoilla vain korkeintaankin pari vuotta, kun taas palvelujen pitäisi kehittyä useampien vuosien ajan.
N-Gagen ohella Nokian epäonnistuneiden palvelujen listaan voi huoletta lisätä myös Ovi Sharen, jonka kehitys on käytännössä laitettu jäihin, Ovi Filesin, joka muutettiin maksuttomaksi sekä myös unohdetun Ovi-synkronoinnin. Comes with Musicikaan ei ole menestynyt varmastikaan odotusten mukaisesti, ja Ovi Storen osalta Nokia oli ja on pahasti myöhässä. Toisaalta on Nokialla myös onnistuneempia palveluja - näistä tärkeimpänä Ovi Mapsina nykyisin tunnettu karttasovellus ja -palvelu. Senkin liiketaloudellista menestystä kuitenkin tulee jatkossa uhkaamaan Googlen tarjoama ilmainen navigointi.
Mielenkiintoista Nokian palvelumenestystä arvioitaessa on myös se, että vaikka palvelujen taso ei varsinaisesti vaikutakaan, niin Nokia näyttäisi silti yltävän käyttäjämäärätavoitteisiinsa. Nokian päätavoitteet palveluliiketoiminnan osalta ovat kahden miljardin euron liikevaihdon ja 300 miljoonan käyttäjän saavuttaminen vuonna 2011. Tämän vuoden loppuun asetettu välitavoite käyttäjien määrästä on 80 miljoonaa, ja se tultaneen saavuttamaan (jo joulukuun alussa käyttäjiä oli yli 70 miljoonaa). Nokian palvelujen käyttäjämäärä on kuitenkin joutunut myös spekulaatioiden kohteeksi - esimerkiksi taskussa.fi-blogissa on ansiokkaasti kommentoitu asiaa. Nokian ilmoittamaan 70 miljoonaan käyttäjään on yksittäisten palvelujen käyttäjämääriä arvioimalla erittäin vaikea päästä.
Myös Nokian palveluillaan kerryttämä liikevaihto vaikuttaa suhteellisen suurelta verrattuna palvelujen "ulkoisesti näkyvään" menestykseen. Tähän löytyy kuitenkin oiva selitys puhelinten myyntipakkauksiin liitettävistä palveluista - navigointilisensseistä, musiikkikappaleiden latauksista ja niin edelleen - jotka lasketaan arvonsa mukaan Nokian palveluliikevaihtoon. Itsenäistä liikevaihtoa palvelut siis synnyttävät itsessään vähemmän, mutta tätä ei pidä nähdä kuitenkaan negatiivisena asiana. Jatkossa laitteista ja palveluista muodostuvien ratkaisujen luomisesta pitäisi kasvaa yhä merkittävämpi asia Nokialle. Nokian täytyy kuitenkin oppia panostamaan pitkäjänteisemmin palveluihinsa, joita se tukee lyhyemmällä aikavälillä uusiutuvilla laitemalleilla, kun nykyisin molempia kehitetään lyhyellä tähtäimellä ja laitteet tukevat palvelupuolta.